Keitä tajalaiset ovat?

Tajalaiset ovat sosiaali- ja terveysalan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia korkeakoulutettuja.

Tajalaiset toimivat mm. johtotehtävissä, suunnittelijoina, koordinaattoreina, sairaanhoitajina, opettajina, tarkastajina ja asiantuntijoina. Tajalaisten koulutustaustaan pääset tutustumaan selaamalla sivua alaspäin.

AMK-TUTKINTO

Sairaanhoitaja AMK tai aikaisemman opistotasoisen tutkinnon suorittanut on hoitotyön asiantuntija. Sairaanhoitajakoulutus kestää 3,5 vuotta (180 op) ja sisältää käytännön harjoittelua työelämässä vähintään 2300 tuntia. Sairaanhoitajan tutkinto on monipuolinen ja käsittää ihmisen hoitotyön raskausajasta ja elämän loppuun saakka. Sairaanhoitajan on hallittava mm. tutkimus- ja kehittämisosaamista, päätöksentekoa, potilaslähtöistä hoitotyötä ja kliinista osaamista, terveyden edistämistä, vuorovaikutustaitoja, etiikkaa ja ohjaamista, kulttuurista ymmärrystä, tietotekniikkaa ja johtamista. Sairaanhoitaja on laillistettu terveydenhuollon terveydenhuollon ammattihenkilö.

Sairaanhoitajat voivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä mm. terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhus- ja vammaispalveluissa, yksityisellä ja julkisella, kunnilla ja valtiolla. Sairaanhoitajaksi voi opiskella lähes kaikissa Suomen Ammattikorkeakouluissa.

Ensihoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on kaksoispätevyys eli he ovat myös sairaanhoitajia. Myös esimerkiksi bioanalyytikko, jalkaterapeutti (AMK), geronomi, naprapaatti (AMK) ja optometristi ovat terveysalan asiantuntijoita.

YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja voi olla suuntautunut esimerkiksi johto- ja kehitystehtäviin, kliiniseksi asiantuntijaksi, mielenterveys- ja päihdetyöhön tai kuntoutukseen. YAMK tutkinto on yleensä työnohessa suoritettava kaksivuotinen tutkinto (90 op). YAMK tutkinto on maisterin tutkintoon rinnastettava ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-tutkintoja on tarjolla monipuolisesti eri ammattikorkeakouluissa.

Sairaanhoitaja YAMK voi toimia mm. kliinisenä asiantuntijana, lähiesihenkilönä tai kehittämis- ja suunnittelutehtävissä.

Kaikille sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoille löytyy myös vastaava YAMK-tutkinto.

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATTI JA MAISTERI

Terveystieteiden kandidaatti (alempi korkeakoulututkinto, 180 op) ja maisteri (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) sekä terveystieteiden jatkotutkinnot; lisensiaatti ja tohtori, ovat terveystieteiden yliopistotutkintoja. Aikaisemmin nimikkeinä olivat terveydenhuollon kandidaatti ja maisteri. Joissain yliopistoissa ja koulutusohjelmissa tutkinto voi olla myös yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden tai valtiotieteen maisteri.

Terveystieteitä voi Suomessa lukea useassa eri yliopistossa. Pääaineina/koulutusohjelmina Suomessa voi lukea seuraavia;

HOITOTIEDE

Hoitotiede tutkii hoitotyötä, terveyttä, omahoitoa, hoitotyön kehittämistä ja johtamista ja hoitoympäristöjä. Hoitotiedettä voi opiskella eri suuntauksin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Tampereen yliopistossa. Hoitotieteen opiskelijoilla tulee pääsääntöisesti olla terveydenhuollon AMK-tutkinto taustalla. Hoitotiedettä opiskelleet voivat työllistyä mm. osastonhoitajiksi, hoitotyön johtajiksi ja muihin kehitys- ja johtotehtäviin sekä tutkijoiksi. Hoitotieteen koulutuksesta valmistuu myös terveystieteiden opettajia, jotka työllistyvät mm. ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen terveysalojen opettajiksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE

Sosiaali- ja terveyshallintotieteet tutkivat sotepalvelujen johtamista, prosesseja, vaikuttavuutta ja kehittymistä. Maisterintutkinnon sosiaali- ja terveyshallintotieteestä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja Vaasan yliopistossa ja terveyshallintotieteestä Oulun yliopistossa, jossa on myös mahdollisuus kandidaatin tutkinnon suorittamiseen terveystieteissä. Valmistuneet työllistyvät esimerkiksi hoitotyön johtajiksi, perusturvajohtajiksi, palvelupäälliköksi, tutkijaksi ja kehittämistehtäviin sekä valtion tehtäviin (esim. STM, THL, Valvira).

GERONTOLOGIA JA KANSANTERVEYSTIEDE

Gerontologia tutkii vanhenemista moniulotteisesti ja kansanterveystiede väestön terveyttä eri näkökulmista. Suomessa on mahdollista aloja opiskella gerontologian ja kansanterveystieteen koulutuksessa Jyväskylän yliopistossa, kansanterveystieteen koulutuksessa Tampereen yliopistossa, sekä terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa Itä-Suomen yliopistossa. Valmistuneet työllistyvät mm. johtotehtäviin, kuntoutuksen pariin, kouluttajiksi, tutkijoiksi ja erilaisiin järjestöihin.

LIIKUNTALÄÄKETIEDE JA TERVEYSLIIKUNTA

Liikuntalääketiede on monialainen liikunnan ja terveyden yhteyksiä tutkiva tiede. Se tutkii esimerkiksi liikuntavammoja ja liikunnan ja kunnon vaikutusta sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntalääketiedettä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa ja Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen ohjelman terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa. Valmistuneet työllistyvät mm. valmentajiksi, kouluttajiksi ja esihenkilöiksi.

FYSIOTERAPIA

Fysioterapiatutkimus tutkii fysioterapian opetusta ja osaamista, sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä digitalisaatiota kuntoutuksessa. Fysioterapiaa voi yliopistotasolla opiskella Jyväskylän yliopistossa.

TERVEYSKASVATUS

Terveyskasvatus on laaja-alainen terveyttä tarkasteleva tutkimus- ja koulutusalam joka keskittyy terveyden edistämiseen tutkimuksen ja interventioiden kautta. Terveyskasvatusta voi opiskella Jyväskylän yliopistossa ja sieltä valmistuneet työllistyvät mm. järjestöihin, tutkimukseen sekä asiantuntijatehtäviin niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille.

ERGONOMIA JA TYÖHYVINVOINTI

Ergonomia tutkii ihmistä, työtä ja työympäristöä. Ergonomiaa voi opiskella Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen ohjelman Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntauksessa. Mahdollisia työtehtäviä ovat esimerkiksi työhyvinvointisuunnittelija, kouluttaja ja tutkija.

TERVEYSTALOUSTIEDE

Terveystaloustiede tutkii terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, kustannusten jakautumista ja taloudellista järjestelyä. Maisteriohjelma löytyy Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnasta. Valmistuneet työskentelevät mm. taloussuunnittelijana, tutkijana ja tuoteomistajana.

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINTO

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto tutkii soten tietohallinnon ja informaatioteknologian kehittämistä ja johtamista. Maisteriohjelma löytyy Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnasta. Valmistuneet työskentelevät mm. tietohallintopäällikkönä, kehittäjänä ja kehittämisasiantuntijana.

SOSIAALI- JA TERVEYSTUTKIMUKSEN JA -JOHTAMISEN MAISTERIOHJELMA

Helsingin yliopiston maisteriohjelmassa perehdytään mm. terveyseroihin, sotepalvelujärjestelmiin ja palveluketjuihin.

TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN MAISTERIOHJELMA

Helsingin yliopiston uudessa maisteriohjelmassa syvennytään terveydenhuollon tutkimukseem, ymmärrykseen ja kehittämiseen.

Lisätietoja opiskelijat@taja.fi