Keitä tajalaiset ovat?
Tajalaiset ovat sosiaali- ja terveysalan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia korkeakoulutettuja.
Tajalaiset toimivat muun muassa johtotehtävissä, suunnittelijoina, koordinaattoreina, sairaanhoitajina, opettajina, tarkastajina ja asiantuntijoina. Tajalaisten koulutustaustaan pääset tutustumaan selaamalla sivua alaspäin.
AMK-TUTKINTO
Sairaanhoitaja (AMK) tai aikaisemman opistotasoisen tutkinnon suorittanut on hoitotyön asiantuntija. Sairaanhoitajakoulutus kestää 3,5 vuotta (180 op) ja sisältää käytännön harjoittelua työelämässä vähintään 2300 tuntia. Sairaanhoitajan tutkinto on monipuolinen ja käsittää ihmisen hoitotyön raskausajasta ja elämän loppuun saakka. Sairaanhoitajan on hallittava mm. tutkimus- ja kehittämisosaamista, päätöksentekoa, potilaslähtöistä hoitotyötä ja kliinista osaamista, terveyden edistämistä, vuorovaikutustaitoja, etiikkaa ja ohjaamista, kulttuurista ymmärrystä, tietotekniikkaa ja johtamista. Sairaanhoitaja on laillistettu terveydenhuollon terveydenhuollon ammattihenkilö.
Sairaanhoitajat voivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä mm. terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhus- ja vammaispalveluissa - kaikilla eri sektoreilla. Sairaanhoitajaksi voi opiskella lähes kaikissa Suomen Ammattikorkeakouluissa.
Ensihoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on kaksoispätevyys eli he ovat myös sairaanhoitajia. Myös esimerkiksi bioanalyytikko, geronomi, jalkaterapeutti (AMK), naprapaatti (AMK) ja optometristi ovat terveysalan asiantuntijoita.
YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja voi olla suuntautunut esimerkiksi johto- ja kehitystehtäviin, kliiniseksi asiantuntijaksi, mielenterveys- ja päihdetyöhön tai kuntoutukseen. YAMK-tutkinto on yleensä työn ohessa suoritettava kaksivuotinen tutkinto (90 op). YAMK-tutkinto on maisterin tutkinnon lailla ylempi korkeakoulututkinto. YAMK-tutkintokoulutusta on monipuolisesti tarjolla eri ammattikorkeakouluissa.
Sairaanhoitaja (YAMK) voi toimia mm. kliinisenä asiantuntijana, lähiesihenkilönä tai kehittämis- ja suunnittelutehtävissä.
Kaikille sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinnoille löytyy myös vastaava YAMK-tutkinto.
TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATTI JA MAISTERI
Terveystieteiden kandidaatti (alempi korkeakoulututkinto, 180 op), maisteri (ylempi korkeakoulututkinto, 120 op) sekä terveystieteiden jatkotutkinnot; lisensiaatti ja tohtori ovat terveystieteiden yliopistotutkintoja. Aikaisemmin nimikkeinä olivat terveydenhuollon kandidaatti ja maisteri. Joissain yliopistoissa ja koulutusohjelmissa tutkinto voi olla myös yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden tai valtiotieteiden maisteri.
Terveystieteitä voi Suomessa opiskella useassa eri yliopistossa. Pääaineina/koulutusohjelmina Suomessa voi opiskella seuraavia:
HOITOTIEDE
Hoitotiede tutkii hoitotyötä, terveyttä, omahoitoa, hoitotyön kehittämistä ja johtamista ja hoitoympäristöjä. Hoitotiedettä voi opiskella eri suuntauksin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Tampereen yliopistossa. Hoitotieteen opiskelijoilla tulee pääsääntöisesti olla terveydenhuollon AMK-tutkinto taustalla. Hoitotiedettä opiskelleet voivat työllistyä mm. osastonhoitajiksi, hoitotyön johtajiksi ja muihin kehitys- ja johtotehtäviin sekä tutkijoiksi. Hoitotieteen koulutuksesta valmistuu myös terveystieteiden opettajia, jotka työllistyvät mm. ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen terveysalojen opettajiksi.
SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE
Sosiaali- ja terveyshallintotieteet tutkivat sote-palvelujen johtamista, prosesseja, vaikuttavuutta ja kehittämistä. Maisterintutkinnon sosiaali- ja terveyshallintotieteestä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja Vaasan yliopistossa sekä terveyshallintotieteestä Oulun yliopistossa - joko kandidaatin tutkinnon pohjalta tai erillisenä maisteriohjelmana. Valmistuneet työllistyvät esimerkiksi hoitotyön johtajiksi, perusturvajohtajiksi, palvelupäälliköiksi, tutkijoiksi, kehittämistehtäviin tai valtiolle (esim. STM, THL, Valvira).
GERONTOLOGIA JA KANSANTERVEYSTIEDE
Gerontologia tutkii vanhenemista moniulotteisesti ja kansanterveystiede väestön terveyttä eri näkökulmista. Suomessa on mahdollista opiskella gerontologian ja kansanterveystieteen koulutuksessa Jyväskylän yliopistossa, kansanterveystieteen koulutuksessa Tampereen yliopistossa, sekä väestön terveyden edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa Itä-Suomen yliopistossa. Valmistuneet työllistyvät mm. johtotehtäviin, kouluttajiksi, tutkijoiksi ja asiantuntijoiksi erilaisiin järjestöihin.
LIIKUNTALÄÄKETIEDE JA TERVEYSLIIKUNTA
Liikuntalääketiede on monialainen liikunnan ja terveyden yhteyksiä tutkiva tiede. Se tutkii esimerkiksi liikuntavammoja sekä liikunnan ja fyysisen kunnon vaikutusta sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntalääketiedettä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa ja Itä-Suomen yliopiston terveysliikunnan edistämisen suuntautumisvaihtoehdossa. Valmistuneet työllistyvät mm. valmentajiksi, kouluttajiksi, esihenkilöiksi ja tutkijoiksi.
FYSIOTERAPIA
Fysioterapiatutkimus keskittyy fysioterapian opetukseen ja osaamiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon, kuntoutukseen sekä digitalisaation rooliin kuntoutuksessa. Yliopistotasolla fysioterapiaa voi opiskella Jyväskylän yliopistossa joko asiantuntijatehtäviin suuntautuvassa maisteriohjelmassa tai terveystieteiden opettajankoulutuksessa, jossa fysioterapia on pääaineena.
TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Terveyden edistäminen (aiemmin terveyskasvatus) on monitieteinen tutkimus- ja koulutusala, joka tarkastelee terveyttä kokonaisvaltaisesti keskittyen terveyskäyttäytymiseen ja terveyttä edistäviin interventioihin. Jyväskylän yliopistossa suoritettava koulutus avaa ovia asiantuntijatehtäviin niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä.
ERGONOMIA JA TYÖHYVINVOINTI
Ergonomia tutkii ihmistä, työtä ja työympäristöä. Ergonomiaa voi opiskella Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen ohjelman Ergonomian ja työhyvinvoinnin suuntauksessa. Mahdollisia työtehtäviä ovat esimerkiksi työhyvinvointisuunnittelija, kouluttaja ja tutkija.
TERVEYSTALOUSTIEDE
Terveystaloustiede tutkii terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, kustannusten jakautumista ja taloudellista järjestelyä. Maisteriohjelma löytyy Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnasta. Valmistuneet työskentelevät mm. taloussuunnittelijana, tutkijana ja tuoteomistajana.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINTO
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto tutkii soten tietohallinnon ja informaatioteknologian kehittämistä ja johtamista. Maisteriohjelma löytyy Itä-Suomen yliopiston koulutustarjonnasta. Valmistuneet työskentelevät mm. tietohallintopäällikkönä, kehittäjänä ja kehittämisasiantuntijana.
SOSIAALI- JA TERVEYSTUTKIMUKSEN JA -JOHTAMISEN MAISTERIOHJELMA
Helsingin yliopiston maisteriohjelma tarjoaa laaja-alaisen ja monitieteisen näkökulman sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan ja kehittämiseen. Ohjelmassa perehdytään pohjoismaiseen hyvinvointivaltioperinteeseen, palvelujärjestelmien rakenteisiin sekä alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Valmistuneet voivat työllistyä monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin eri sektoreille.
TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISEN MAISTERIOHJELMA
Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma tarjoaa monitieteisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan koulutuksen, jossa keskitytään terveydenhuollon kehittämiseen, päätöksentekoon ja tiedolla johtamiseen. Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan kehittämisprojekteja, syventyen samalla terveydenhuollon järjestelmiin, prosesseihin ja vaikuttavuuteen. Valmistuneet voivat toimia asiantuntijoina, kehittäjinä, tutkijoina ja johtajina terveydenhuollon organisaatioissa, kuten hyvinvointialueilla, tutkimuslaitoksissa, ministeriöissä ja järjestöissä.
Lisätietoja opiskelijat@taja.fi