Akava: Korkeakoulutettujen työttömyys ylitti korona-ajan korkeimman tason
Julkaistu:
Akava vaatii hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja työllistymistä. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työttömänä pitää parantaa, Akava painottaa.
Tuoreen työttömyys- ja lomautuskatsauksen mukaan korkeakoulutettujen työttömyys ylitti heinäkuun 2024 lopussa korona-ajan korkeimman tason. Akava vaatii hallituksen budjettiriihestä päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja työllistymistä. Erityisesti vihreä siirtymä on tärkeä mahdollisuus lisätä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä luoda talouskasvua. Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia työttömänä pitää parantaa, painottaa Akava.
– Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut varsin suoraviivaisesti ja selkeästi viime kuukausina. Ikävä kyllä korona-ajan korkein taso ylittyi heinäkuussa, jolloin oli 157 korkeakoulutettua työtöntä enemmän kuin korona-aikana enimmillään heinäkuussa 2020. Korkea työttömyys alleviivaa, että tarvitsemme toimia, jotka vahvistavat osaamista ja vauhdittavat talouskasvua, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Samaan aikaan, kun työttömyys kasvaa, lukuisat yritykset kertovat, että osaavan työvoiman puute estää niiden kasvua.
– Työttömyyden aikaiseen osaamisen kehittämiseen tarvitaan ajattelutavan muutos ja lisää joustavuutta. Opiskelu parantaa työllistymismahdollisuuksia, ja siksi sen pitää olla nykyistä laajemmin mahdollista työttömälle, joka noudattaa työllistymissuunnitelmaansa. Aktiivinen työnhaku ei riitä, jos osaaminen laahaa. Työmarkkinoille saataisiin tarvittavaa joustavuutta määrittelemällä päätoiminen opiskelu huomattavasti suppeammin kuin nykyisin ja lisäämällä omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla, painottaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Muutosturvaa pitää parantaa lisäämällä tuotannollis-taloudellisilla syillä irtisanotun työntekijän mahdollisuuksia täysipainoiseen työnhakuun irtisanomisajalla. Uudistus olisi helppo toteuttaa lisäämällä työllistymisvapaapäiviä, Löfgren jatkaa.
– Tarvitsemme selkeän poliittisen viestin, että Suomi pysyy päättämässään ilmastotavoitteessa eli tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hallituksen on tehtävä budjettiriihessä tarvittavat päätökset, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan ja samalla voidaan vahvistaa kasvua. Sen pitää suunnata investointiohjelman varoja vihreän siirtymän investointeihin. Merkittävä osa tutkimus- ja kehityspanostuksista pitää osoittaa vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja terveysteknologiaan, korostaa Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Hallituksen suunnittelemat jatkuvan oppimisen toimet ovat vähäisiä eivätkä korjaa alkuunkaan osaamisvajetta, jonka aikuiskoulutustuen lakkauttaminen aiheuttaa. Digitalisaation ja vihreän siirtymän alkuaskeleet ovat aivan väärä aika vähentää melkein kahdella sadalla miljoonalla eurolla vuodessa työnantajien ja työntekijöiden itsensä rahoittaman koulutuksen määrää, Rekilä jatkaa.
– Työttömyysturvan pitää ensisijaisesti tukea mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Sen pitäisi kuitenkin mahdollistaa osaamisen kehittäminen. Tämä vaatii muutosta, sillä nykyisin työttömyysturvan saajaa uhkaa liian helposti työttömyysturvan menettäminen, kun hän opiskelee työnhaun ohessa, Rekilä sanoo.
Lue tuorein Akava Works – työttömyys- ja lomautuskatsaus
Lisätietoja
Pasi Sorjonen
pääekonomisti, Akava
pasi.sorjonen@akava.fi
+358 50 557 5271
Maria Löfgren
puheenjohtaja, Akava
+358 40 568 2798
Piia Rekilä
yhteiskunta-asioiden päällikkö, Akava
piia.rekila@akava.fi
+358 44 300 9484