Akava: Suomen kilpailukyky pohjautuu korkealaatuiseen osaamiseen ja tuottavuuteen
Julkaistu:
Akava painottaa, että tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan rahoitusta pitää vahvistaa ja päätöksiä pitää tehdä jo kehysriihessä. Pienenä maana Suomi voi kilpailla globaaleilla markkinoilla ainoastaan laadulla ja uusilla innovaatioilla. Investointihalukkuus Suomeen on vähentynyt maailman epävarman tilanteen vuoksi, joka myös heikentänee Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten asiantuntijoiden silmissä.
– Korostamme, että Suomi voi menestyä vain korkealaatuisella osaamisella ja uutta luovalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla. Laadukasta korkeakoulutusta ei ole ilman hyvin resursoitua tutkimusta. Työllisyyden kasvu on keskeistä rahoituksen varmistamiseksi. Sen ohella kasvun ja osaamisen edellytyksistä tulee huolehtia, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
– Tutkimus- ja kehityspanostusten lisääminen neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä on yhteinen projektimme, johon eduskunta on sitoutunut. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitus lisää TKI-toiminnan määrärahoja vuosille 2023–2026. Lisärahoituksen tarve vuodelle 2023 on 200 miljoonaa euroa. Hyvät ja tarpeelliset lupaukset tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituslain valmistelusta jäävät tyhjiksi, ellei tehdä määrärahalisäyksiä, Fjäder huomauttaa.
– Jotta TKI-investointien tavoitetasoon päästään, myös yritysten kannusteita pitää parantaa. Investointipäätöksiä tehdäkseen yritykset tarvitsevat ennustettavuutta, jota loisi laaja ja pysyvä TKI-toiminnan verokannustin. Siitä pitää tehdä päätöksiä kehysriihessä, Fjäder sanoo.
Suomen Akatemian kautta jaettavaa tutkimusrahoitusta uhkaa ensi vuonna peräti 120–150 miljoonan euron leikkaus, kun valtuuksia pienennetään. Tämä tarkoittaisi jopa kymmenen prosentin vähennystä yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Samaan aikaan myös Business Finlandin asiakkaille kanavoituva rahoitus on laskemassa merkittävästi.
– Leikkaukset on yksinkertaisesti peruttava jo kevään kehysriihessä. Päätöksenteon lykkääminen syksyn budjettiriiheen merkitsisi suurta epävarmuutta korkeakouluyhteisölle. Aiemmin tehdyillä päätöksillä korkeakoulutusta on jo hajautettu ja lisätty uusia koulutusvastuita ilman rahoitusta. Myös nämä päätökset on rahoitettava kehysriihessä, painottaa Akavan yhteiskunta-asiain päällikkö Piia Rekilä.
– Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin lisääntyminen on riippuvainen tuottavuuden kasvusta. Innovaatiotoiminta sekä koulutus ovat taas tärkein keino saavuttaa tuottavuuskasvua. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista politiikkaa leikata tieteestä, Rekilä toteaa.