Lakon murtamisyritykset eivät ole sallittuja
Julkaistu:
Oikeus ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin on suojattu Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa. Lakko-oikeus on turvattu myös perusoikeutena perustuslain yhdistymisvapauden nojalla.
– Sopimukseen pyritään pääsemään aina ensisijaisesti neuvotteluteitse. Työtaistelutoimet ovat viimesijainen keino neuvottelujen vauhdittamiseksi ja sopimukseen pääsemiseksi. Lakko työtaistelutoimena on laillinen sopimuksettoman tilan aikana. Työnantajalla ei ole oikeutta yrittää murtaa lakkoa esimerkiksi tiedustelemalla työntekijöiltä, ketkä aikovat tai eivät aio tulla töihin lakon aikana. Ammattiliittoon kuulumista tai kuulumattomuutta ei ole oikeutta kysyä. Työnantaja ei voi myöskään kieltää osallistumasta lakkoon. Työnantaja voi syyllistyä rikoslain vastaiseen järjestäytymisvapauden loukkaamiseen yrittäessään murtaa lakkoa, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
Työtaistelu-oikeutta ei pidä rajoittaa poikkeuslainsäädännöllä.
– Työtaistelutoimenpiteillä ei pidä vaarantaa kenenkään henkeä tai terveyttä. Maan hallitus on valmistellut poikkeuslainsäädäntöä potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Lakko-oikeutta ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä, vaan suojelutyöstä tulee neuvotella ja sopia työpaikoilla ja varmistaa siten, että kenenkään henkeä ja terveyttä ei vaaranneta. Lain edellyttämän vähintään kahden viikon ennakkoilmoitusvelvollisuuden nojalla työnantajalla on mahdollisuus varautua mahdollisiin työtaistelutoimiin ennakolta, Katarina Murto jatkaa.
Akava on esittänyt sovittelujärjestelmän uudistamista jo aiemmin muun muassa siten, että sovittelutoiminnan resursseja tulee vahvistaa ja sovittelumenettelyä täsmentää työriitalaissa.
– On selvää, että sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista. Nykyiset resurssit eivät ole riittävät sen varmistamiseksi, että sovittelutoiminta olisi muuttuvissa olosuhteissa riittävän tehokasta ja toimivaa. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina ja sovittelujärjestelmää on kehitettävä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeita, sanoo Katarina Murto.
– Sovittelutoiminnan ennakoitavuutta on lisättävä. Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen tulee perustaa uudeksi toimielimeksi puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Puolueeton tilannekuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja edistäisivät neuvottelujen etenemistä. Nykyisen järjestelmän mukainen lakiin perustumaton yleisen linjan vaaliminen estää sovittelussa alakohtaisten ratkaisujen rakentamisen. Tämä ei voi olla enää lähtökohtana, kun työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan neuvottelujärjestö- ja liittotasolla, Katarina Murto toteaa.