Neuvottelut SOTE-sopimuksesta alkavat 19. elokuuta
Julkaistu:
Lähes 180 000 kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevää palkansaajaa siirtyy Kunnallista yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) uuden työ- ja virkaehtosopimuksen SOTE-sopimuksen piiriin 1. syyskuuta. Sopimuksen osapuolet neuvottelevat palkkaus- ja työaikamääräysten kehittämisestä syksyn aikana. Neuvottelut alkavat torstaina 19. elokuuta. - Haluamme varmistaa sote-henkilöstölle sellaiset työehdot ja -olot, että ala houkuttelee uusia opiskelijoita ja että sote-ammattilaiset tuntevat ylpeyttä työstään, JUKOn Maria Löfgren sanoo. SOTE-sopimus ja muut kunta-alan sopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2022 saakka.
Suomen suurin julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO muistuttaa, että neuvottelut myös sote-alan palkankorotuksista kuuluvat työmarkkinajärjestöille, eivät politiikkapöytiin.
Julkisalojen 200 000:ta akavalaista asiantuntijaa ja esihenkilöä edustava JUKO varoittaakin nyt politisoimasta sote-alan palkankorotuksia.
- Sosiaali- ja terveysalan palkkojen ja työehtojen rahoittaminen on merkittävä yhteiskunnallinen asia, mutta valtion ja kuntien budjetista tulevan rahan kohdentaminen palkankorotuksiin ratkaistaan vain ja ainoastaan työmarkkinaneuvotteluissa, huomauttaa JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.
- Poliitikkojen vaalilupauksissaan jakamat palkankorotukset ovat ennenkin johtaneet työmarkkinakaaokseen. Oikea paikka nostaa sote-ala palkkakuopasta on työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä käymät työmarkkinaneuvottelut.
Löfgren painottaa, että korona on entisestään vahvistanut sitoutuneiden ammattilaisten merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon koko ketjussa.
- Hoitovelan ja henkisen pahoinvoinnin hoito on sote-henkilöstön harteilla senkin jälkeen, kun korona on saatu hallintaan.
- Epäonnistuminen on taattu ilman kannustavia työehtoja ja riittävää rahoitusta. Näillä on suora yhteys myös ammattien veto- ja pitovoimaan.
Esihenkilöt sote-alalla työskentelevät kovan paineen alla johdon vaatimusten ja kuormitetun henkilöstön välissä.
- Säästämme yhteiskunnan varoja ja parannamme henkilöstön jaksamista ja työn vaikuttavuutta, kun turvaamme esihenkilöille mahdollisuudet suunnitella toimintoja ja johtaa ihmisiä, Löfgren korostaa.
