Yliopistojen 34 000 palkansaajan uusi kaksivuotinen työehtosopimus on hyväksytty
Julkaistu:
Palkansaajien pääsopijajärjestöt ja Sivista ovat hyväksyneet viime perjantaina syntyneet neuvottelutuloksen yliopistojen uudeksi työehtosopimukseksi ajalle 1.4.2023–31.3.2025.
Yleiskorotukset nostavat palkkoja yhteensä 5,5 prosenttia. Toukokuussa yliopistojen kokoaikaiset työntekijät saavat vähintään 400 euron kertaerän.
Yliopistojen 34 000 palkansaajan työehdoista neuvottelevat JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Sivistystyönantajat Sivista.
Yleiskorotus on nostaa palkkoja kahdessa vuodessa yhteensä 5,5 prosenttia.
– Molemmat yleiskorotukset toteutuvat ensimmäisen sopimusvuoden aikana, mikä on palkansaajan kannalta hyvä asia, JUKOn neuvottelupäällikkö Katja Aho kertoo.
Tänä vuonna yleiskorotus nostaa kaikkien palkkoja 3,5 prosenttia 1. syyskuuta lukien. Toukokuussa yliopistojen kokoaikaisille työntekijöille maksetaan kuukausipalkasta laskettava 12,6 prosentin kertaerä, kuitenkin vähintään 400 euroa.
Erän edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut tänä vuonna 1. helmikuuta ja on voimassa toukokuun loppuun ja että henkilölle maksetaan palkkaa.
– Lyhyt katkos esimerkiksi määräaikaisuuksien välissä ei estä erän saamista, Aho painottaa.
Kertaerä maksetaan myös euromääräisen palkkauksen piirissä oleville sekä Suomen Akatemian rahoittamille akatemiatutkijoille ja akatemiaprofessoreille.
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot nousevat 6 prosenttia 1. syyskuuta.
Ensi vuonna yleiskorotus korottaa palkkoja 2 prosenttia 1. maaliskuuta lukien.
Hyvänä suuntana Aho ja JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto) pitävät sitä, että osana jatkuvan neuvottelun periaatetta osapuolet ovat nyt sitoutuneet tarkastelemaan sopimuskauden aikana yliopistojen palkkausjärjestelmän nykytilaa ja mahdollisuuksia kehittää sitä.
– Pyrimme tätä kautta vaikuttamaan yliopistojen palkkakilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen työnantajina, Aho ja Niemelä painottavat.
JUKOn edustamien akavalaisten liittojen jäsenet työskentelevät yliopistoissa muun muassa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon sekä johdon tehtävissä.
Neuvotteluhistoria
Neuvottelut kuluvan vuoden palkankorotuksista alkoivat 17. tammikuuta.
Ne ovat osa viime vuoden huhtikuussa solmittua kaksivuotista työehtosopimusta, jossa on sovittu, että vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan tammikuun loppuun mennessä.
Palkansaajajärjestöt irtisanoivat yliopistoja koskevan työehtosopimuksen 17. helmikuuta.
Yliopisto faktat
Pääsopijat | JUKO, Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Sivistystyönantajat Sivista
Sopimukset | Yliopistojen yleinen työehtosopimus ja Harjoittelukoulujen määräykset
Neuvottelijat | neuvottelupäällikkö Katja Aho (JUKO), yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Tarja Niemelä (Professoriliitto), erityisasiantuntija Hanna Tanskanen (OAJ), neuvottelupäällikkö Petri Toiviainen (Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut)
Yliopistojen yleinen työehtosopimus koskee noin 34 000:ta palkansaajaa. JUKOn edustamien akavalaisten liittojen jäsenet työskentelevät yliopistoissa muun muassa tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon sekä johdon tehtävissä.
Mikä JUKO?
Edustamme julkisalojen työmarkkinaneuvotteluissa 35:tä akavalaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä 200 000 jäsentä.
Sovimme virka- ja työsuhteiden ehdoista kunnissa, hyvinvointialueilla, valtiolla, yliopistoissa, evankelis–luterilaisessa kirkossa sekä Avainta-aloilla, Kansallisgalleriassa ja Työterveyslaitoksella.
Työpaikoilla 3 500 luottamusmiestämme edustaa kaikkien JUKO-liittojen jäseniä.
Käymme työnantajien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua paremman työelämän puolesta.