Duodecim ja Hotus: Hoitosuosituksille on taattava riittävä ja vakaa rahoitus
Ajantasaisten hoitosuositusten avulla voidaan karsia vähähyötyisiä hoitoja sekä parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakas- ja potilasturvallisuutta. Suositusten laatiminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat kuitenkin vakaata rahoitusta.
Kun hyvinvointialueiden resurssipaineet pakottavat pohtimaan käytössä olevien resurssien kohdentamista, tarve palveluiden näyttöön perustuvalle kehittämiselle on erityisen suuri.
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) julkaisevat kansallisia, näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ja tukevat niiden käyttöönottoa.
Yhteisessä kannanotossaan (6.3.) tahot tuovat esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee lakisääteisesti perustua näyttöön ja esittävät, että hallitus sitoutuu pysyvästi varmistamaan hoitosuositusten riittävän rahoituksen.
Duodecim ja Hotus painottavat, että kansalliset hoitosuositukset muodostavat perustan hyvinvointialueiden kehittämistyölle ja yhdenvertaisille palveluille asuinpaikasta ja palveluiden tuottajasta riippumatta.
Ajantasaisten ja luotettavien suositusten avulla voidaan vähentää hoitokäytäntöjen perusteetonta vaihtelua ja karsia vähähyötyisiä hoitoja sekä parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja asiakas- ja potilasturvallisuutta.
– Sekä meillä Hotuksella että Käyvällä hoidolla [Duodecim] on tehty pitkäjänteisesti työtä hoitosuositusten laadintaprosessien kehittämiseksi. Tätä kehittämistyötä tulee jatkaa saavuttamamme luottamuksen ylläpitämiseksi. Laadukkailla ja luotettavilla hoitosuosituksilla voimme jatkossakin vastata hyvinvointialueilta ja kansalaisilta tulleisiin tarpeisiin, sanoo Hotuksen tutkimusjohtaja Heidi Parisod tiedotteessa.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan esittänyt, että vaikuttavia menetelmiä ja parhaita käytäntöjä tuetaan palvelujärjestelmässä. Hoitosuositusten laatimiseen onkin määräaikaisesti vuosina 2024–2025 panostettu enemmän vaikuttavuuden määrärahojen turvin.
Duodecim ja Hotus painottavat, että hallituksen tulisi varmistaa kansallisten hoitosuositusten rahoitus pysyvästi, sillä suositusten laatiminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat vakaata ja riittävää rahoitusta. Valtion talousarviossa pysyvä panostus on pieni, mutta terveyspalveluiden käyttäjille hyvinvointialueilla se merkitsee paljon.
Iina Aalto