Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille
Sanna Marinin (1) hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä perustason palveluihin ja ehkäisevään toimintaan.Tämän onnistuminen vaatii kunnassa tavoitteellista ja pitkäjänteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se edellyttää myös systemaattista johtamista, jossa kaikki hallintoalat ovat mukana.
Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä ja vähentää terveysriskejä sekä parantaa useiden sairauksien hoitotasapainoa. Elintapaohjauksen on perinteisesti nähty osaksi terveydenhuollon toimintaa, mutta terveiden elintapojen edistämisessä korostuu muiden hallintoalojen merkitys. Eri hallintoalojen, toimijoiden ja kolmannen sektorin yhteistyön merkitystä ei voida korostaa tarpeeksi.
Valtio ohjaa omalta osaltaan kuntien terveyden edistämisen toimia ohjelma- ja hankeohjauksen avulla. Näin tuotetaan tietoa, osaamista ja uusia toimintatapoja sekä levitetään hyviä käytäntöjä valtion taloudellisella tuella (2).
Hankkeet ovat usein lyhyitä tavoitteisiin nähden ja sidoksissa nelivuotiseen hallituskauteen. Kehittämishankkeissa keskitytään helposti hankeaikaisiin tuloksiin. Toimenpiteiden pitää kuitenkin juurtua käytäntöön, jotta saavutetaan pysyviä muutoksia palvelujärjestelmässä.
Terveydenhuollossa näyttöön perustuvan toimintamallin juurtuminen vaatii aikaa ja suunnitelmallista seurantaa. Toimintamallin avulla voidaan tarjota vaikuttavaa hoitoa, jolla tarkoitetaan terveydentilan muutosta terveydenhuollon tavanomaisessa toiminnassa. Se kertoo myös siitä, kuinka paljon toimenpide tai palvelu tuottaa terveysvaikutuksia henkilöille, joihin se kohdistetaan. Vaikuttavuudella tarkoitetaan myös sellaisia terveyshyötyjä, jotka ovat hyödyllisiä yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta (3-4).
Paikallisella ja alueellisella tasolla tulisikin peräänkuuluttaa näyttöön perustuvien menetelmien juurtumisen seurantaa ja sopia arvioinnin mittareista, menetelmistä sekä tiedonkeruusta että raportoinnista. Toimintamallit tulee myös kirjata osaksi hyvinvointikertomusta.
Päätöksenteossa hyödynnetään tutkittua tietoa ja ennakkoarviointia:
Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelun on perustuttava tutkitun tiedon hyödyntämiseen ja päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA). Ennakkoarvioiden avulla arvioidaan etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi kuntalaisten elämään, kuten mm. terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vaikutukset otetaan huomioon päätöksiä tehdessä.
Esimerkiksi PROMEQ- ja StopDia -tutkimushankkeet ovat tuottaneet tutkimustietoa ja välineitä hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen päätöksenteon tueksi. Näitä toivoisi hyödynnettävän alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa.
Linda Dalbom
Th YAMK
väitöskirjatutkija, Turun yliopisto/Kansanterveystieteen yksikkö
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry hallituksen jäsen
Lähteet:
1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sote-uudistus – tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus. 2020. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus
2) Tukia & Wilskman (toim.) Informaatio-ohjaus kuntien tukena: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): 57/2011.
3) Sintonen H, Pekurinen M, Linnakko E. Terveystaloustiede. 1. p. Porvoo: WSOY, 1997
4) Konu, A., Rissanen, P., Ihantola, M. ja Sund, R. ”Vaikuttavuus” suomalaisissa terveydenhuollon tutkimuksissa”, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 46(4).
Lisätietoja:
THL Hyvinvointijohtaminen https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen
Itä-Suomen yliopisto/Vaikuttavuuden talo: StopDia ja Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)