THL: Kotihoidon suunnittelun ja johtamisen rakenteita uudistettava

Tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon esihenkilö käyttää rekrytointiin keskimäärin noin neljänneksen työajastaan. Selvityksessä todetaan, että asiakasmäärien kasvaessa tulevaisuudessa ovat kotihoidon suunnittelun ja johtamisen uudistukset välttämättömiä.

Kotihoidon esihenkilöt kokevat toiminnan suunnittelun osin haastavaksi, ja rekrytointi vie aikaa muulta johtamiselta sekä toiminnan ja osaamisen kehittämiseltä.

Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista, joka käsittelee vanhuspalvelujen laatua ja tilannetta hyvinvointialueiden alkuvaiheessa sekä kokoaa kehittämissuosituksia palveluntuottajille.

– Selvityksen mukaan kotihoidon esihenkilö käyttää rekrytointiin keskimäärin 26 prosenttia työajastaan. Neljännes lähiesihenkilöiden työpanoksesta on siis pois muusta johtamisesta, kertoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo tiedotteessa.

Valtaosa (75 %) seurantaan vastanneista kotihoidon esihenkilöistä arvioi onnistuneensa toiminnan suunnittelussa melko hyvin mutta vain 14 prosenttia erinomaisesti.

Rekrytointiin runsaasti työaikaa käyttävät esihenkilöt arvioivat johtamistaitonsa keskimääräistä heikommiksi. He myös arvioivat onnistuneensa toiminnan suunnittelussa huonommin kuin rekrytointiin vähemmän aikaa käyttävät.

Vaikeimmaksi koettiin pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu ja työvuorojen työmäärän tasaisuuden varmistaminen. Vastauksissa korostuivat myös riittämättömät henkilöstöresurssit ja rekrytointihaasteet. Lisäksi esille tuotiin suuri vaihtuvuus ja sijaisten runsas käyttö.

Kotihoidon tarpeet huomioitava toiminnanohjausjärjestelmissä

Kotihoidon yksiköistä 87 prosenttia hyödyntää toiminnanohjausjärjestelmää. Näiden yksiköiden esihenkilöistä 71 prosenttia arvioi, että järjestelmät ovat auttaneet kohdentamaan henkilöstöä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan hyvin. Reilu neljännes (27 %) ei kuitenkaan kokenut järjestelmän tuovan lisähyötyä.

– Toiminnanohjausjärjestelmiä pitäisi arvioida ja kehittää erityisesti kotihoidon tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi on varmistettava, että järjestelmiä osataan hyödyntää, sanoo THL:n erikoistutkija Petra Saukkonen tiedotteessa.

Toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntäminen voi tehostaa resurssien kohdentamista, tukea päätöksentekoa sekä edistää asiakaslähtöisyyttä.
Saukkosen mukaan on tärkeää varmistaa, että järjestelmää osataan hyödyntää, sillä tällä hetkellä esihenkilöt arvioivat teknologioiden ja ohjelmistojen hyödyntämisen hoitotyön suunnittelussa heikoimmaksi osaamisalueekseen.

Kotihoitoon kohdistuu entistä suurempi paine

THL:n raportissa todetaan, että kotihoito ei voi nykymuodossaan kannatella kasvavia asiakasmääriä.

Selvityksestä tehtyjä havaintoja vahvistaa uusin vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely, jonka mukaan kotihoidon asiakastyytyväisyys on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

– Tulokset alleviivaavat kotihoidon pitkäjänteisen kehittämisen ja resurssien paremman kohdentamisen tarvetta. Palvelurakenteen keventämisen myötä kotihoitoon kohdistuu entistä suurempi paine. Yksiköiden pitäisi pystyä investoimaan keinoihin, jotka tukevat henkilöstön sitoutumista, osaamisen kehittymistä sekä tehokkaampia rekrytointiprosesseja, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.

Raportti perustuu pääosin iäkkäiden asumispalvelujen, pitkäaikaishoidon ja kotihoidon toimintayksiköiden esihenkilöille vuonna 2023 tehtyyn Vanhuspalvelujen tila -seurannan kyselyyn. Kyselyyn vastasi 2748 toimintayksikköä (vastausprosentti 92 %), joista 840 oli kotihoidon toimintayksiköitä.

Tutustu julkaisuun: Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa : Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023