Tutkimus: hyvinvointialueille siirtyminen ei tuonut merkittäviä positiivisia muutoksia työkykyyn ja työolosuhteisiin
Tuore tutkimus kertoo, että hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä henkilöstön työolosuhteissa ja työkyvyssä tapahtui muutoksia, jotka eivät kuitenkaan ole dramaattisia suuntaan tai toiseen. Tutkimuksesta tehtyjen havaintojen mukaan hyvinvointialueilla tulisi keskittyä päätöksenteon kehittämiseen ja henkilöstön kuuntelemiseen päätöksenteossa.
Hyvinvointialueiden perustaminen oli Suomen historian suurin liikkeenluovutus. Akava Worksin ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettu työkyky ja työolosuhteet muuttuivat hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä.
Suurten organisaatiomuutosten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttaneen henkilöstön työhyvinvointiin. Nyt valmistuneen tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyssä ja työolosuhteissa tapahtui muutoksia hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä.
Monilla mittareilla tilanne heikentynyt
Tutkimuksen mukaan koettu työkyky heikentyi kokonaisuutena tutkitulla ajanjaksolla. Kun ennen hyvinvointialueuudistusta työkykynsä koki hyväksi 67 % vastanneista, uudistuksen jälkeen näin koki 62 %. Sairaanhoitajien ammattiryhmässä hyväksi koettu työkyky heikkeni viisi prosenttiyksikköä ja lähiesihenkilötyötä tekevillä kuusi prosenttiyksikköä. Suurin heikentyminen koetussa työkyvyssä tapahtui psykologien ja puheterapeuttien sekä sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmissä.
Koetun työkyvyn lisäksi myös työolosuhteet heikentyivät monilla osa-alueilla: tutkimuksen tulostan valossa muun muassa työn epävarmuus kasvoi, työpaikkakiusaaminen lisääntyi ja jo valmiiksi korkea asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden osuus kasvoi entisestään.
Myös organisaation päätöksenteko koettiin aiempaa useammin epäoikeudenmukaiseksi. Tutkimuksen havaintojen perusteella hyvinvointialueilla tulisikin keskittyä erityisesti organisaation päätöksenteon kehittämiseen ja henkilöstön kuuntelemiseen päätöksenteossa. Lisäksi hyvinvointialueilla tarvitaan enemmän tukea työntekijöille, joilla on heikentynyt työkyky.
Osaaminen ja esihenkilöiden oikeudenmukaisuus pysyi korkealla tasolla
Vaikka tutkimuksesta nousseet muutokset eivät ole dramaattisen suuria, tulokset kielivät koetun työkyvyn ja työolosuhteiden heikentymisestä. Samalla saadut tulokset kertovat, että hyvinvointialueuudistus ei näytä tuoneen mukanaan merkittäviä positiivisiakaan muutoksia. Työ monessa sote-ammatissa on edelleen hyvin kuormittavaa, ja keinoja kuormituksen vähentämiseksi ja jaksamisen parantamiseksi tarvitaan.
Positiivisina muutoksina tuloksissa näkyy esimerkiksi työstressiä kokevien määrän hienoinen väheneminen. Myös pitkiä työpäiviä tekevien määrä laski hieman. Jo aikaisemminkin korkealla tasolla ollut kokemus esihenkilön toiminnan oikeudenmukaisuudesta säilyi ja parani hieman monessa ammattiryhmässä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Samoin henkilöstön kokemus omasta osaamisesta suhteessa työtehtävien vaatimuksiin paransi hieman valmiiksi korkeaa tasoaan. Kolmantena vahvuutena tuloksista nousee työyhteisön tuki, vaikka siinä tuoreessa tutkimuksessa onkin nähtävissä pientä laskua.
Laaja poikittaisleikkaustutkimus
Tutkimuksen Hyvinvointialueille siirtyneiden työntekijöiden työolosuhteet ja työkyky toteutti Työterveyslaitos Akava Worksin toimeksiannosta.
Tutkimuksen aineisto koostui kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla toteutettujen työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Tutkimuksessa vertaillaan vuosien 2021−2022 kyselyaineistoa (ennen hyvinvointialueiden perustamista, N = 41 651) vuosien 2023−2024 kyselyaineistoon (hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen, N = 71 002). Koettua työkykyä ja työolosuhteita analysoitiin koko aineistossa ja ammattiryhmittäin.
Tutkimuksessa käytetty hyvinvointialueiden työntekijöiden aineisto on ainutlaatuisen suuri ja hyvin kattava näyte suomalaisista julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöistä hyvinvointialueuudistusta edeltäneeltä ja sitä seuraavalta ajalta. Tutkimuksen tuloksia tulkitessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki hyvinvointialueet eivät ole tutkimuksessa mukana eikä tuloksia voi yleistää koko julkisen sektorin sote- ja pelastusalan työntekijöiden perusjoukkoon. Lisäksi hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia tarkastellessa tulee huomioida, että tutkimus tehtiin paneelitutkimuksena eli kahden aikapisteen poikittaisleikkaustutkimuksena. Siinä ei siis seurattu samoja työntekijöitä kohorttiasetelmassa ennen uudistusta ja sen jälkeen.
Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekivät Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tutkija Vilja Levonius, erikoistutkija Kirsikka Selander, erityisasiantuntija Pauliina Toivio ja asiantuntija Pyry Silomaa.