Digitalisaatio ja työhyvinvointi – ratkaisuja sote-alan kestävyyteen

Laura Sipiläinen

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutettujen työnkuva on vaativampi kuin koskaan. Hyvinvointialueiden menopaineet, työvoimapula ja YT-neuvottelut haastavat työntekijöiden jaksamista ja alan vetovoimaa. Samalla hoitotyön johtajien asemaa on heikennetty, ja resurssit ovat jatkuvassa paineessa.

Kuinka voimme kehittää työoloja ja rakenteita, jotka tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja tekevät sote-alasta houkuttelevamman tulevaisuudessa?

Digitalisaatio ja joustavat työjärjestelyt tarjoavat konkreettisia keinoja lisätä työn mielekkyyttä ja sujuvoittaa prosesseja, mutta niiden hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja yhteistyötä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen teemaa omasta näkökulmastani Tajan hallituksen jäsenenä.

Joustavat työjärjestelyt tukevat työhyvinvointia ja alan vetovoimaa

Yksi keskeisistä tavoitteistamme Akavan sairaanhoitajissa ja Tajassa on edistää työhyvinvointia, joka on tärkeä osa alan kestävyyttä. Olemme järjestäneet esimerkiksi esihenkilöiden hyvinvointiwebinaareja ja nostaneet esiin työn joustavuuden merkitystä lausunnoissamme ja kannanotoissamme. Esihenkilöillä on erityinen rooli toimivien käytäntöjen juurruttamisessa – ja he tarvitsevat siihen tukea.

Esimerkkinä työhyvinvointia edistävistä ratkaisuista ovat työvuorosuunnittelutyökalut, jotka antavat työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työaikoihinsa. Tämä ei ainoastaan tue työ- ja vapaa-ajan tasapainoa, vaan myös lisää sitoutumista ja vähentää poissaoloja.

Työvoimapulan ratkaiseminen ei kuitenkaan onnistu ilman konkreettisia parannuksia arkeen. Mahdollisuus osa-aikatyöhön, joustava etätyö ja elämänvaiheisiin mukautetut ratkaisut ovat erityisen tärkeitä korkeakoulutetuille työntekijöille, joilla on korkeat vaatimukset työelämän laadulle.

Digitalisaatio sujuvoittaa arkea ja lisää työn merkityksellisyyttä

Suomessa on käynnissä merkittävä digitaalisten ratkaisujen kehittämisen vaihe. Samalla kun eri järjestelmät parantavat työntekijöiden arkea ja alan vetovoimaa, on tärkeää arvioida, kuinka ne voivat tukea pitkän aikavälin tavoitteita, kuten yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta.

Kansainvälisesti on todettu, että kansalliset ratkaisut voivat edistää palvelujen saavutettavuutta ja helpottaa toimintamallien kehittämistä. Suomessa yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen tarjoaisi keinoja resurssien tehokkaampaan käyttöön ja parantaisi palvelujen saatavuutta koko maassa.

Digitalisaatio tarjoaa konkreettisia keinoja helpottaa työntekijöiden arkea ja lisätä palveluiden saavutettavuutta. Hyvin suunniteltu teknologia voi vähentää manuaalista työtä ja vapauttaa aikaa perustehtäviin, mikä lisää työn merkityksellisyyttä.

Esimerkkejä digitalisaation hyödyistä sote-alalla

• Resurssienhallinta ja ennakointi: Tekoäly voi optimoida resurssien käyttöä ja ennakoida työvoiman tarpeita, mikä vähentää työnjaon epätasaisuutta ja auttaa minimoimaan hukkaa. Tämä tukee sekä työntekijöiden jaksamista että resurssien kestävää käyttöä.
• Etätyö ja hybridityö: Asiantuntijatyössä etätyö tarjoaa joustavuutta, ja hybridityömallit yhdistävät etätyön edut toimistotyön yhteisöllisyyteen. Lisäksi etätyö vähentää työmatkoista aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, mikä tukee organisaatioiden ympäristötavoitteita.
• Keikkatyön hallinta: Modernit ratkaisut helpottavat keikkatyön organisointia ja houkuttelevat uusia osaajia, kuten opiskelijoita ja freelancereita. Tämä lisää työvoiman joustavuutta ja mahdollistaa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen.

Näiden ratkaisujen käyttöönotto vaatii investointeja ja henkilöstön koulutusta, mutta oikein toteutettuina ne maksavat itsensä takaisin parantuneena työhyvinvointina, kustannustehokkuutena ja ympäristöystävällisempinä toimintamalleina.

Kestävä sote-ala tarvitsee investointeja ja yhteistyötä

Digitalisaatio ja joustavat työjärjestelyt eivät ole vain lisäetuja – ne ovat välttämättömiä, jotta työn mielekkyys ja tehokkuus voivat tukea toisiaan. Omassa työssäni sairaanhoitajana ja hoitotyön johtajana olen nähnyt, kuinka pienetkin teknologiset ratkaisut voivat helpottaa arkea ja vapauttaa resursseja perustehtäviin.

Esimerkiksi järjestelmät, jotka vähentävät manuaalista kirjaamista ja mahdollistavat automaation, eivät ainoastaan kevennä työkuormaa vaan myös vapauttavat aikaa keskittyä hoitotyön perustehtäviin.

Eräs kollegani tiivisti tilanteen hyvin:

Paremmilla työkaluilla on suuri merkitys työn mielekkyydelle ja jaksamiselle erityisesti kiireisissä työtilanteissa.”

Tämä osoittaa, että hyvin suunniteltu teknologia ja joustavuus voivat muuttaa paitsi työn tekemisen tapoja myös koko työyhteisön ilmapiiriä.

Yhteistyön ja pitkäjänteisen suunnittelun avulla voimme rakentaa sote-alan tulevaisuutta, jossa työn mielekkyys, tehokkuus ja ympäristövastuullisuus tukevat toisiaan. Tämä on paitsi mahdollisuus myös välttämättömyys, jotta voimme vastata tämän päivän haasteisiin ja huomisen tarpeisiin.

Laura Sipiläinen
Sh (YAMK), digiajan palvelujohtaminen
Tajan hallituksen jäsen