Empatiavarastoa tankkaamassa
Arvoisa lukija. Minun piti kirjoittamani teemasta kesän lomakauden alkuun, siihen ajoittuikin aiheeseen liittyvää uutisointia, materiaalien julkaisuja sekä blogeja, joten päätin odotella syksyyn. Mitä syksy on tuonut tullessaan? Uutisointeja hoitovirheistä, YT-neuvotteluista ja samanaikaisesti henkilöstöpulasta. Kaikki mainitut heijastuvat välittömästi tai välillisesti hoitotyön arkeen.
Työryhmiä ja kollegoita tavatessani, olen havainnut runsaasti positiivia asioita. Työntekijöillä on halu suoriutua annetuista tehtävistä mahdollisimman laadukkaasti ja hoitotyötä kehittäen. Samaan aikaan esiintyy huolta hoitotyön laadusta, työyhteisön jaksamisesta, omasta jaksamisesta sekä tulevaisuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Koska kristallipallo ei kerro täysin tulevasta, voimme kuitenkin vaikuttaa moneen asiaan, kuten työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen. Eettistä kuormitusta voidaan käsitellä tiimipalavereissa, tavoitteellistaa kuormituksen keventämisen ja hakea yhdessä käytännöllisiä tapoja kuormituksen keventämiseen. Näin vältetään kyynistyminen ja saadaan tankattua empatiavarastoja koko porukalta. Tähän kun lisätään meidän jokaisen oma vastuu jaksamisesta, päästään yhtälöön, jossa todetaan ”Empatiavarastoa ei tankata yksittäisellä lomalla, vaan päivittäisillä annoksilla tasaisesti.”
Työn kuormitustekijöiden kasvaessa, kannattaa siis panostaa dialogiin ja siihen vaadittaviin kommunikatiivisiin kykyihin (communicative virtues). Burbules (1993) on määritellyt dialogin sääntöjä mm. seuraavasti; a) Meillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa keskustelujen aiheisiin, asettaa kysymyksiä, haastaa esitettyjä näkemyksiä ja osallistua mihin tahansa aktiviteettiin, joka kuuluu dialogiin. b) Sitoutumisen voimme osoittaa siten, että otamme dialogiin osallistumisen tosissaan emmekä luovuta tai loukkaannu ensimmäisen vastoinkäymisen tai vastaväitteen kohdalla. c) Vastavuoroisuuden osoitamme keskinäisellä kunnioituksella ja huolenpidolla - mitä sinä vaadit muilta, täytyy sinun vaatia myös itseltäsi. d) Sitoudumme vilpittömyyteen ja paremman ymmärryksen saamiseen niin omien kuin toistemme näkökulmista. Yksinkertaista eikö totta? Sitten vaan toteuttamaan.
Sain käsiini erään musiikin historian mestariteoksen nimeltään Abbey Road. Kuuluisa Beatlesin viimeinen studiosession tuotos remasteroituna. Bändin jäsenet olivat lähdössä omiin suuntiinsa kahdeksan vuoden hullunmyllyn jälkeen, erimielisyys purkautui monin tavoin. Bändin sessioissa ei tuota eripuraa aisti; naurua, kannustusta ja huikeaa heittäytymistä. Työyhteisö saadaan toimimaan, vaikka siellä olisi eripuraa, kun löydetään omat vahvuudet ja otetaan ne käyttöön. Löydetään ne ja remasteroidaan entistä paremmiksi.
Toivotan Sinulle raikasta syksyä ja mukavia kynttiläiltoja
Terveisin Petekoo
Petri Kylmänen, sh YAMK, ReTeaming Coach, työnohjaaja, AmO
JK: Viikko 45 on ehkäisevän päihdetyön viikko, hoitotyössä niitä on 52.