Moniammatilliset tiimit ja selkeät ohjausrakenteet perusterveydenhuollon pelastajina
Sosiaali- ja terveysministeriö lanseerasi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman lokakuun alussa. Ohjelman keskiössä ovat perusterveydenhuollon elementtien parannus muun muassa laadun, saatavuuden, ennalta ehkäisyn ja palvelujen yhteen toimivuuden näkökulmasta. Jo Kaste I ja II -ohjelmien aikakaudella perusterveydenhuoltoa pyrittiin kehittämään kansallisilla ohjelmilla. Tulokset puhuivat puolestaan ja esimerkiksi asiakaslähtöisyyteen tuli parannusta sekä terveyserot kaventuivat. Kaste -ohjelmien aikakaudella myös sote-toimijoiden välinen yhteistyö eri alueiden välillä lisääntyi. Kasten ohjelma-arvioinnissa kiinnitettiin huomiota todella tärkeään yksityiskohtaan: Toimeenpano-organisaatio koettiin liian raskaaksi.
On kiistatonta, että terveyskeskusten toimintatapoja tulee kehittää. Yksinomaan lääkäreiden palkkaaminen ja vastaanottoaikojen lisääminen ei kuitenkaan ratkaise perusongelmaa, hoitoon pääsyä. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa moniammatillinen tiimi on koko toiminnan kivijalka. Kiireettömän hoidon toteuttaisivat eri ammattikunnista koostuva tiimi, jossa ovat mukana muun muassa sairaanhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalialan ammattilainen sekä psykologi.
Oleellista toimivassa moniammatillisessa tiimissä on myös tarkoituksenmukainen työnjako, jolloin jokainen moniammatillisen tiimin jäsenistä pääsee toteuttamaan omaa perustehtäväänsä mahdollisimman tehokkaasti. Laadukkaalla ja tarkoituksenmukaisella potilaan terveyden tuottamisella ja ylläpitämisellä perusterveydenhuollossa saavutetaan arkivaikuttavuutta, terveyshyötyjä, mutta myös kustannusvaikutusta organisaatiossa.
Laadukas ja vaikuttava potilaan hoitoketju vaatii osaavia ja motivoituneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hoitotyön ammattilaisten pitäminen alalla on erityisen kriittistä. Perus- ja erityistason hoitoa tarjoavien organisaatioiden ja yritysten tulisikin tarkkaan pohtia sitä, kuinka työpaikka pidetään houkuttelevana. Raha ei yksinomaan ratkaise, vaan erityisen tärkeää on panostaa myös työoloihin ja hyvään johtamiseen. Ikääntyvä Suomi tarvitsee enenevissä määrin ammattitaitoista terveydenhuollon väkeä, joka sitoutuu työhönsä. YT-suma julkisessa terveydenhuollossa ei näyttäydy alalle hakeutuvan silmissä hyvältä puhumattakaan henkilöstöstä, joka kuuluu YT-neuvotteluiden piiriin. Henkilöstö on uupunut ja väsynyt jatkuvaan epätietoisuuteen. Kuntien ja alueellisten yhteistoimijoiden on tärkeää pohtia mihin käytetään ne miljoonat seuraavan kolmen vuoden aikana, joita Sosiaali- ja terveysministeriön -ohjelma tarjoaa käytettäväksi. 1000 lääkäriä ei korjaa perusterveydenhuollon valuvikoja.
Millaisia ohjausta tarvitaan, jotta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma onnistuu? Ensinnäkin tarvitaan ketteryyttä ja kevyitä organisaatiorakenteita ohjaukseen. Toisekseen kansallisten ja alueellisten toimijoiden työnjaon on oltava selkeä; Hyödynnetään valmiita kansallisia ratkaisuja, kuten 116117 -palvelua ja OmaOloa. Viimeisenä ja tärkeimpänä: Kehittämistavoitteita tulee voida seurata läpinäkyvästi vakioiduilla mittareilla ja tavoiteasetantalle määritellään tavoitearvot.
Luodaan yhteistyöllä kestäviä sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tajan 2. varapuheenjohtaja Tuomas Hujala, sh, YTM