”Ruoki bakteereitasi ja elä pidempään!”
Jannina Viljakainen: The 5th Nutrition Winter School –blogi 22.1–29.1.2018 Levi
Talviset terveiset Leviltä, jossa pakkanen paukkui ja mittari näytti -22 astetta ensimmäisenä Nutrition Winter School -päivänä. Iltapäivän ohjelma aloitettiin aivot ja suolisto -aiheisilla luennoilla. Ensimmäisillä luennoilla keskityttiin molempien fysiologiaan yleisellä tasolla. Lisäksi tarkasteltiin suoliston ja aivojen yhteyttä mikrobiomiaan.
Haaste suolisto-mikrobiomia -tutkimusten kohdalla on se, että monet tutkimukset toteutetaan hiirillä, joiden suoliston rakenne ja mikrobiomikoostumus poikkeavat ihmisistä. Esimerkiksi laboratorio-olosuhteissa kasvatetulla hiirellä ei ole mitään mikrobeja ja niiden paksusuolen pituussuhde on lyhempi ihmisiin verrattuna. Toisaalta aivotutkimuksissa on omat haasteensa kuten kompleksisuus ja plastisiteetti, jotka tulisi huomioida, kun tutkitaan erilaisia sairauksia, kuten dementiaa sairailla ikääntyneillä.
Luentojen jälkeen oli vuorossa jokaisen osallistujan esittäytyminen. Talvikouluun oli saapunut noin 40 osallistujaa, jotka edustivat yli kymmentä eri kansallisuutta. Illalla meillä oli kaupunkikierros, joka suoritettiin pienryhmissä. Esittely ja sosiaaliset pelit edesauttoivat verkostoitumista ja tutustumista uusiin ihmisiin jo heti ensimmäisenä päivänä.
Toisen päivän aikana pureuduttiin huolella aivot-suolisto-yhteyteen. Uutta tietoa tuli valtavasti ja se tuntuikin haastavalta, sillä haluaisin ymmärtää ja muistaa olennaisimmat asiat jokaisesta luennosta.
Keskeisenä käsitteenä oli ruoansulatuksen "toiset aivot" eli enteerinen hermosto (EH), joka mahdollistaa aivot-suolisto -yhteyden. EH ohjaa ruoansulatusta siirtäen ravintoa ruoansulatuselimistön läpi ja säätelee autonomisesti suoliston toimintaa miljoonien neuronien avulla. EH:lla on myös kyky oppia, mutta vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten suoliston muistia voidaan muokata käytännössä.
Ravitsemuksen vaikutus aivojen kautta mielenterveyteen herätti paljon kiinnostusta minussa ja muissa kurssilaisissa. Aluksi pohdittiin sitä, että voiko ravitsemus yhdessä suoliston mikrobiomian kanssa vaikuttaa aivojen kehitykseen? Ja kumman tekijän vaikutus on suurempi? Välimeren ruokavaliolla on nähty useita terveysvaikutuksia, myös mielenterveyteen. Toisaalta "täysin tervettä mikrobiomiaa" ei ole vielä voitu määritellä tarkkaan. Lisätutkimuksille on siis tarvetta.
Päivän aikana huomasin, että entinen opiskelukaverini Itä-Suomen yliopistosta oli myös mukana Nutrition Winter Schoolissa. Hänen ja minun yllätykseksi olimme molemmat kiinnostuneita mikrobiomista ja jatko-opiskelijoita. Oli ihanaa vaihtaa kuulumisia neljän vuoden tauon jälkeen.
Iltaohjelmassa meillä oli talviolympialaiset, joiden aikana pääsin tutustumaan uudemman kerran eri taustoista oleviin ihmisiin. Erityisen tyytyväinen olin, että tutustuin erääseen thaimaalaiseen hammaslääketieteen jatko-opiskelijaan, joka tutkii myös syljen mikrobiomiaa ja työskentelee lähellä omaa työpaikkaani. Ajatusten vaihtomme oli vilkasta ja kiinnostus samoja tutkimusaiheita kohtaan mahdollistaa tapaamisemme myös tulevaisuudessa Nutrition Winter Schoolin jälkeen.
Kolmannen päivän luennot tuntuivat helpommalta edelliseen päivään verrattuna. Ehkä siksi, että osa luennoitsijoista oli jo ennestään tuttuja tai olin lukenut heidän artikkeleitaan aiemmin. Luentoaiheet linkittyivät myös yhä enemmän omaan tutkimusaiheeseeni, jonka vuoksi oli helpompi kysyä omaa mieltä askarruttavista asioista. Esitin kysymyksiä siitä mm. miksi pojilla esiintyy enemmän Crohnin tautia kuin tytöillä? Voiko teini-ikä vaikuttaa sukupuolierojen syntyyn ärtyvän suolen oireyhtymässä? Sivusimme myös "tasapainoiseen" mikrobiomiaan vaikuttavia tekijöitä. Oli mielenkiintoista tietää, että pro-ja prebioottien, ruokavalion ja antibioottien voimakkuus ja vaikutus mikrobiomiaan vaihtelevat yksilöiden välillä. Esimerkiksi antibiooteilla on tämän hetkisten tutkimusten valossa kaikkein voimakkain vaikutus suolen mikrobiomiaan. Ravitsemuksella on kohtuullinen vaikutus suoliston mikrobiomiaan ja probiooteilla on pieni vaikutus suoliston mikrobiomiaan.
Päivän yllättävin aihe liittyi kuitenkin suuveteen ja siihen, että miksi hammaslääkärit eivät suosittele suuveden päivittäistä käyttöä. Totuus on, että suuvesi tuhoaa niin hyviä kuin huonojakin bakteereita. Suuvettä suositellaan käytettäväksi vain silloin, kun kirurginen toimenpide on suoritettu. Luennoitsija haluaa selvittää omassa tutkimuksessaan sen, että voiko probiooteista olla apua potilaalle hoidon yhteydessä ja voivatko probiootit ehkäistä suuveden aiheuttamia haittoja?
Neljäntenä päivänä otin edellisen kolmen päivän luentojen opit käytäntöön ja tässä kuvassa sitä mikrobiomiaa vaihdetaan konkreettisesti ympäristön kanssa. Ajatus lähti siitä, että paljon on puhuttu allergioista ja niiden suuresta esiintyvyydestä Suomessa. Miksi itärajan toisella puolella lapsilla allergiat ovat verrattain harvinaisia? Asummeko ja elämmekö nykypäivänä liian erillään luonnosta ja liian steriileissä olosuhteissa, että oma puolustusjärjestelmämme ei toimi enää samalla tavalla kuin entisaikoina?
Nutrition Winter Schoolin aikana pidin ensimmäistä kertaa suullisen posteriesityksen ja olin todella yllättynyt ja iloinen muiden osallistujien huomiosta ja kiinnostuksesta. Eniten kysymykset koskettivat tutkimusaineiston keruuta ja mitä tiedetään syljen mikrobiomiasta ja syömiskäyttäytymisestä teini-ikäisillä ja niiden vaikutuksesta painonkehitykseen?
Haluan kiittää erityisesti ohjaajiani, jotka ovat laittaneet minut selvittämään eri asioita tutkimusaiheeseeni liittyen. Jatko-opintojen aikana kartutettu tieto ja ohjaajilta saatu oppi auttoivat minua vastaamaan perusteellisesti kysymyksiin ja antamaan neuvoja niille, jotka suunnittelivat vastaavan tutkimuksen toteuttamista. Haluan kiittää myös Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:tä siitä, että minulla oli mahdollisuus osallistua Levin Nutrition Winter Schooliin. Pääsin toden teolla oppimaan, verkostoitumaan, viihtymään ja kertomaan omasta tutkimusaiheestani. Oikein hyvää alkanutta vuotta ja aurinkoista kevättä kaikille Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry jäsenille!
