Tekoäly vai tukiäly? Sote-alan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivän antia
Jani Risikko
Opetushallitus järjesti 13.3. sote-alan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivän, jonka teemana olivat hyvinvointi, terveys ja teknologian rooli alalla. Päivän aikana käsiteltiin sekä käytännön työn näkökulmia että laajemmin sote-tekoälyn ekosysteemiä ja vaikuttavuutta.
Teknologia on ollut osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa jo pitkään – esimerkiksi verenpainemittarit ja glukoosisensorit ovat arkipäivää. Nyt huomio kohdistuu tekoälyn mahdollisuuksiin työn sujuvoittamisessa ja vaikuttavuuden parantamisessa. Massadatan hyödyntäminen voi edistää tutkimusta, laadun kehittämistä sekä henkilöstön ja johtamisen tukemista.
HUSin kehittämispäällikkö Tiina Saloranta nosti esiin, kuinka tekoäly voi tehostaa kirjaamista ja tiedon tiivistämistä. Keskustelussa todettiin, että tekoäly saattaa tuottaa teksteihin virheellistä tietoa, joten inhimillinen tarkistus on aina tarpeen. Saloranta esitteli myös tekoälyn mahdollisuuksia osastonäkymien ennustamisessa, mikä voi auttaa potilas- ja henkilöstöresurssien suunnittelussa. Teknologian onnistunut käyttöönotto edellyttää riittävää täydennyskoulutusta.
Nuorempi tutkija, sairaanhoitaja Riikka Saurio toi esille teknologian käyttöönottoon liittyvät haasteet: monesti jalkauttaminen jää kesken, jos esihenkilöiltä ei saa riittävää tukea. Ilman selkeää opastusta, jatkuvaa tukea ja seurantaa uudet ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä. Vaikka teknologian tavoitteena on sujuvoittaa työtä, sen käyttöönotto vaatii rohkeutta, innostusta ja motivaatiota.
THL:n tutkija Lotta Virtanen käsitteli tekoälyn vaikuttavuuden arviointia. Arvioinnissa voidaan tarkastella muun muassa palveluiden sujuvuutta, tehokkuutta ja laatua sekä asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Turvallisuus ja eettisyys ovat keskeisiä näkökulmia, jotka liittyvät tietosuojaan, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisen autonomiaan. "Kattavilla kokeiluilla voimme selvittää tekoälyn vaikutuksia ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon todellisissa olosuhteissa", linjasi Virtanen.
Yliopettaja Outi Ahonen esitteli selvityksen, jonka pohjalta laadittiin suositukset digiosaamisen vahvistamiseksi kaikille toimijoille:
- Hyödynnetään yhteisiä resursseja verkostoissa ja ekosysteemeissä.
- Digiosaamisen johtaminen on myös työkykyjohtamista.
- Digiosaamisen hyödyntäminen vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen.
- Digimentoritoimintaa kehitetään lähi- ja etätyön tueksi.
- Digiosaamista voi vahvistaa pienin askelin.
- Kansainvälinen verkostotyö edistää osaamista.
Neuvotteleva virkamies Päivi Nygren toi kuulumiset sosiaali- ja terveysministeriöstä. STM on käynnistänyt SOTE-tekoälyn ekosysteemin, joka yhdistää viranomaisia, tutkijoita sekä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Verkoston tavoitteena on edistää kokeiluhankkeita, jakaa kokemuksia ja kehittää tekoälyn hyödyntämiseen tarvittavia lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Hyvinvointialueilla käynnistyy nyt vuoden 2025 alussa kymmenen tekoälyprojektia. Yhtenä painotustekijänä oli mahdollisuus laajentaa ratkaisuja myöhemmin kansalliseen käyttöön. Innolla odottaen: voisimmeko hyödyntää näitä kokeiluja laajemmin entistä vaikuttavampien sote-palveluiden tuottamiseksi?
Jani Risikko, TtM, YTM-opiskelija
Järjestöasiantuntija, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry