Innostutaan etiikasta

Tiesin jo sairaanhoitajaksi opiskellessani, että haluan joskus hoitotyön opettajaksi. Nyt, kun maisteriopintoja on jäljellä vain kuukausia, olen täysin varma valintani osuvuudesta. Tulevana terveysalan opettajana olen erityisen kiinnostunut opiskelijoihin liittyvistä asioista. Siksi olen näin valmistumisen kynnyksellä vielä lähtenyt mukaan Tajan opiskelijaverkoston toimintaan. Opiskelijaverkoston hallituksessa on ilahduttavan monipuolinen opiskelijaedustus ja jo vuoden ensimmäisen (vaikkakin virtuaalisen) tapaamisen perusteella voin arvioida, että vuodesta tulee vireä, virkeä ja innostava.

Opiskelijaverkoston hallituksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskustelimme mm. etiikasta. Siitä, miten etiikka ympäröi meitä ylipäänsä ja erityisesti meidän jokaisen tulevissa ammateissa ja työpaikoilla. Etiikka ja filosofia ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Viimeistään lukiossa oivalsin, että etiikka kiinnostaa minua erityisen paljon. Siksi olen tutkinut etiikkaa niin kandidaatin tutkielmassani kuin parhaillaan pro gradussani.

Erityisesti näinä pandemian aikoina, joista saamme varmasti lukea ja keskustella jatkossakin, etiikka on tullut myös kaiken kansan keskusteluihin. Mitä tehdä, jos resurssit eivät riitä hoitamaan kaikkia? Se on vain yksi monista kysymyksistä, joita yhteiskunnan, organisaation ja yksilöiden tasolla pahimmassa tapauksessa saatetaan joutua pohtimaan. Mutta päivittäisen hoitotyön pienemmätkin eettiset ongelmatilanteet haastavat aivan tavallisinakin päivinä. Juuri niihin opiskelijat, kuten jo ammattiin valmistuneet, tarvitsevat useimmin ratkaisukeinoja.

Lukiessani hoitotieteellistä tutkimuskirjallisuutta etiikan alueelta ja keskustellessani opiskelijoiden kanssa olen havainnut, että hoitotyön opiskelijat kokevat etiikan tärkeäksi ja haluavat toimia eettisesti kestävällä tavalla. Se on erittäin ilahduttavaa ja odotan innolla tulevia kokemuksia hoitotyön opettajana. Toivon, että pääsen keskustelemaan etiikasta innokkaiden opiskelijoiden kanssa monet kerrat. Kuitenkin monesti käytännön ratkaisukeinot ja aito, käytännönläheinen keskustelu etiikan kysymyksistä jää liian vähäiseksi tai puuttumaan kokonaan. Näitä tuntuvat tutkimusten ja käymieni monien keskustelujen mukaan kaipaavan niin opiskelijat kuin hoitotyön ammattilaiset. Etiikasta ollaan kiinnostuneita ja siitä halutaan keskustella, mutta kahvipöydän ex tempore -juttelut eivät välttämättä tarjoa riittäviä eväitä tositilanteita varten. Toivonkin, että opiskelijat uskaltavat avata keskustelua ja opettajat tukea heitä tässä. Lisäksi toivon, että hoitotyön organisaatioissa järjestettäisiin keskustelumahdollisuuksia etiikasta, mieluiten siten, että mukana olisi myös välillä myös etiikan asiantuntijoita. Innostutaan siis yhdessä etiikasta.

Opiskelijaverkoston puheenjohtaja Elina Pajakoski

Julkaistu aikaisemmin Pro terveys 1/2021