Korkeakoulutus ei saa olla uupumuksen polku – rakenteiden on tuettava opiskelijoita
Korkeakoulutus ei voi perustua selviytymiseen – sen on rakennuttava osallisuuden ja hyvinvoinnin varaan. Näinä aikoina tarvitaan vahvoja instituutioita yksilöiden tueksi.
Jani Risikko
Opiskelijoiden mielenterveysviikkoa on vietetty nyt 7.–13. huhtikuuta. Akateemiset, taloudelliset ja sosiaaliset paineet haastavat opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi moni opiskelija on itsenäistymisen prosessissa: opettelee elämänhallintaa ja vastuun ottamista toimeentulosta keskellä vaativia opintoja.
Akava toteutti keväällä 2024 jäsenliittojensa ja Akavan opiskelijoiden kanssa kampanjan Mieleni terveys on #TärkeäOsaMinua. Kampanjassa kerättiin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kokemuksia, joista monet olivat huolestuttavia. Opiskelijat kokivat vaikeuksia jaksamisessa ja että heitä ei kuunnella. Keväällä 2025 keskustelu jatkui Valmiiksi säröillä – Hyvinvoinnin korjauskiertueen muodossa.
Hyvinvointia ei voi ulkoistaa yksilölle
Akvan ja Akavan opiskelijoiden Valmiiksi säröillä -julkaisussa esitetään ratkaisuja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Keskeiset tavoitteet ovat
- turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö
- kokonaisvaltainen tuki
- ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) riittävät resurssit
- ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen
- ammatillisen kasvun ja jaksamisen tuki.
Korkeakoulujen rahoitus on heikentynyt merkittävästi. Vuosien 2011–2023 välillä perusrahoitus per tutkinto laski yliopistoissa yli kolmanneksen ja ammattikorkeakouluissa lähes puolella. Samaan aikaan opiskelupaikkoja lisätään jatkuvasti – tämä ristiriita voi heikentää opetuksen laatua ja vähentää saatavilla olevaa ohjausta sekä matalan kynnyksen palveluita. Akavan opiskelijat korostavat, että perusrahoituksen nostaminen on edellytys kestävälle korkeakoulutukselle (Koivukoski & Ryökäs 2025).
Apua ei saa – ja siksi sitä ei välttämättä haeta
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (jatkossa KOTT 2024) mukaan merkittävää psyykkistä kuormitusta kokee lähes neljännes miesopiskelijoista ja kolmannes naisopiskelijoista. Vaikka YTHS vastaa opiskelijoiden terveyspalveluista, lähes puolet opiskelijoista kokee säätiön mielenterveyspalveluihin pääsyn vaikeaksi (SYL & SAMOK 2023) ja palveluiden olevan riittämättömiä (KOTT 2024).
On hyvä huomioida, että avun hakeminen mielenterveysongelmiin on saattanut lisääntyä, mutta todennäköisesti kuitenkin vain vähemmistö niiden kanssa kamppailevista hakee apua (Sivertsen ym. 2023). Moni jättää hakematta apua, koska uskoo, ettei sitä saa.
Pitkissä hoitojonoissa erityisen ongelmallista on mielenterveysongelmien aiheuttama stressi, joka vie yksilön huomion oireisiin - kuten ahdistus- ja masennusoireisiin (Punton ym. 2022; Ingram 1990). Hallituksen esitys 1.5.2025 voimaan tulevasta alle 23-vuotiaiden terapiatakuusta jättää noin 75 prosenttia korkeakouluopiskelijoista 28 vuorokauden hoitotakuun ulkopuolelle (SYL 2024), mikä eriarvoistaa opiskelijoita.
Meidän on kiinnitettävä huomiota opiskelijoihin kohdistuviin vaatimuksiin mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä varmistettava YTHS:n riittävät resurssit ennaltaehkäisyyn ja varhaisen vaiheen hoidon toteuttamiseen.
Taloudellinen epävarmuus kuormittaa
Syksyllä 2023 opiskelijat tunnistettiin yhdeksi raskaimmin leikkauksista kärsivistä ryhmistä sekä Sosiaali- ja terveysministeriön että THL:n sosiaaliturvaleikkausten vaikutusarvioissa. Opintorahan ja yleisen asumistuen tasokorotusten jäädytys, siirto takaisin asumislisälle elokuussa 2025 ja opintotuen lainapainotteisuus voivat heikentää opiskelijoiden hyvinvointia merkittävästi ja estää korkeakouluun hakemisen.
KOTT (2024) -tutkimuksen mukaan noin viidennes opiskelijoista kokee toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi. Opintolainaa nostaneista 70 prosenttia käyttää sitä ensisijaisesti arkielämän välttämättömiin menoihin (KOTT 2024). Vuoden 2023 lopussa sitä oli keskimäärin AMK-tutkinnon suorittaneella 17 700 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella 22 700 euroa (VM 2025). Lisäksi naiset nostavat opintolainaa miehiä useammin ja ammattikorkeakouluopiskelijat useammin kuin yliopisto-opiskelijat, mikä voi luvuissa korostaa sote-alan AMK-opiskelijoita.
Tasa-arvoiset mahdollisuudet päätoimiseen opiskeluun?
Opintotukitoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on ”opiskeluajan toimeentulon turvaaminen ja opintotuen mitoittaminen siten, että mahdollistetaan tasa-arvoiset edellytykset osaamistason nousuun tukemalla omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista ja päätoimista opiskelua” (VM 2025).
Onko esimerkiksi lähihoitajalla tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella sairaanhoitajaksi, kun aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja opiskelu tarkoittaa lähes 20 000 € lainaa sekä niukempaa elintasoa?
Yksi keino tukea kouluttautumista on harjoittelujen palkallisuus, erityisesti työhön rinnastettavissa harjoitteluissa. Asiasta kirjoittivat myös Akavan sairaanhoitajat ja Tajan puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala ja varapuheenjohtaja Elina Pajakoski mielipidekirjoituksessaan 7.4. Opiskelijoiden taloudellinen stressi vähentyisi, ja opiskelijat välttyisivät uupumukselta, jota työssäkäynti harjoittelujen ja opintojen rinnalla voi aiheuttaa.
Opintotuen kokonaisuudistus on käynnissä. Uudistusta valmisteleva työryhmä luovutti muistion Opetus- ja kulttuuriministeriölle tammikuussa 2025. Akavan opiskelijat ovat esittäneet huolensa (Kortelainen & Ryökäs 2025) työryhmälle asetetusta uudistusten kustannusneutraalisuus -vaatimuksesta. Tämä voi estää pitkän aikavälin vaikutusten tarkastelun ja siten opintotukijärjestelmän kunnollisen kehittämisen.
Koulutustaso nousee tukemalla, ei paineistamalla
Suomessa korkeakoulutettujen osuus (noin 40 prosenttia) on jäänyt jälkeen monista OECD-maista – esimerkiksi Viro ja Puola ovat ohittaneet Suomen. Osaamisen ennakoinnin mukaan tulevaisuuden työpaikoista 80 prosenttia edellyttää korkeakoulutusta (Kouzmitchev 2025).
Mikäli haluamme nuorten hakeutuvan korkeakouluihin ja valmistuvan ilman uupumusta, on rakenteiden oltava korkeakoulutukseen kannustavat – ja opintojen aikana tukevat. On tunnustettava, ettei kaikilla ei ole samanlaisia lähtökohtia korkeakouluopintoihin. Koulutustason nostaminen edellyttää yhdenvertaisia mahdollisuuksia, tukea ja osallisuutta.
Teksti
Jani Risikko, TtM, YTM-opiskelija
Järjestöasiantuntija, Akavan sairaanhoitajat ja Taja
Akavan opiskelijoiden valtuuskunnan jäsen
Lähteet
Ingram. (1990). Self-focused attention in clinical disorders: review and a conceptual model.
Koivukoski & Ryökäs. (2025). Korkeakoulutuksen visiossa osaamistaso ja koulutuksen laatu keskiöön. Blogi-kirjoitus.
Kortelainen & Ryökäs. (2025). Opintotuen kehittäminen – avain sujuvaan siirtymään työelämään. Blogi-kirjoitus.
KOTT. (2024). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2024.
Kouzmitchev. (2025). Koulutuspolitiikan ajankohtaiskatsaus – diasarja. Akavan opiskelijoiden valtuuskunta 15.2.2025.
Punton ym. (2022). ‘You’re on the waiting list’: An interpretive phenomenological analysis of young adults’ experiences of waiting lists within mental health services in the UK.
Sivertsen ym. (2023). Prevalence of mental disorders among Norwegian college and university students: a population-based cross-sectional analysis.
SYL. (2023). Suomen ylioppilaskuntien liitto. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) Webropol-kysely YTHS:n toiminnasta 9-22.5.2023.
SYL. (2024). Suomen ylioppilaskuntien liitto. Lasten ja nuorten terapiatakuu. Sopo-live diasarja 14.5.2024.
VM. (2025). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys 2025.