Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn – tytöillä yhteys muuttuu iän myötä
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän mukaan. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.
Tyttövauvojen kortisolitasot palautuivat sitä hitaammin lyhytkestoisesta stressistä kymmenen viikon iässä, mitä enemmän äideillä oli ollut masennus- ja ahdistusoireilua raskauden aikana. 14 kuukauden iässä kortisolitasojen palautuminen oli tällä ryhmällä muita nopeampaa. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.
– Lisäksi kymmenen viikon ikäisillä, äidin raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla oli heikentynyt kortisolivaste oireettoman rinovirusinfektion aikana. Yhteys näkyi selvemmin pojilla, Susanna Kortesluoma kertoo.
Kortisolivasteen suuruus stressille, eli kuinka korkealle tasolle veren kortisolipitoisuus nousee ja kuinka nopeasti se palautuu takaisin perustasolle, riippuu mm. terveydentilasta, stressin voimakkuudesta ja sen kestosta. Yleisimmin tutkimuksissa on käytetty erilaisia stressitekijöitä eri-ikäisillä, jolloin tuloksetkin ovat luonnollisesti vaihdelleet. Iän vaikutusta tuloksiin onkin ollut vaikea arvioida menetelmien vaihtuessa samalla, kun lapset ovat kasvaneet. Vauvan sen hetkistä terveydentilaa ei ole myöskään juuri huomioitu aikaisemmissa tutkimuksissa.
Eläinmallien ja istukan toiminnassa havaittujen sukupuolierojen perusteella tyttöjen stressinsäätelyjärjestelmää on pidetty alttiimpana raskausajan stressin vaikutuksille, mutta sukupuolieroja ei ole kattavasti tutkittu ihmisillä.
– Tutkimustemme perusteella äidin raskausajan oireilulla ei ole yksinään merkitystä vain tyttöjen kortisolin stressivasteeseen. Sukupuolierot näissä yhteyksissä riippuvat todennäköisesti muistakin tekijöistä, kuten omassa aineistossamme oireettomasta rinovirusinfektiosta. Kortisolin palautumisessa havaitut muutokset liittyvät todennäköisesti iän myötä tapahtuvaan kehitykseen, koska stressitekijä oli jokaisella mittauskerralla samankaltainen ja palautumisreaktion havaittiin muuttuvan seurannassa. Tutkimuksissamme äitien raskausajan oireilu oli kaiken kaikkiaan aika lievää. Yhteys vauvojen kortisolistressivasteeseen oli odotetusti suhteellisen heikko, Kortesluoma tarkentaa.
Lasten terveyden edistäminen tulisi aloittaa jo raskauden aikana
Stressinsäätelyjärjestelmä eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli (HPA-akseli) aktivoituu stressaavan tilanteen, kuten kivun, infektion tai psyykkisesti kuormittavan tilanteen yhteydessä erittämällä kortisolihormonia verenkiertoon.
Kortisoli koordinoi kehon eri järjestelmiä toimimaan stressaavan tilanteen mukaisesti ja edistää palautumista stressistä säätelemällä kehon toimintoja, kuten immuunipuolustusjärjestelmää. Jos tämä säätely ei toimi pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukaisesti, se saattaa lisätä joissakin yksilöissä yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa myöhemmän iän sairastuvuutta esimerkiksi masennukselle.
– Parempi HPA-akselin toimintaan ja kehitykseen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voisi auttaa sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoitojen kehittämisessä. Lasten terveyden edistäminen pitäisikin aloittaa jo raskauden aikana tukemalla äidin psyykkistä hyvinvointia, Kortesluoma sanoo.
Seurantatutkimukseen osallistui 363 vauvaa kymmenen viikon iässä, 205 vauvaa kuuden kuukauden iässä ja 263 vauvaa 14 kuukauden iässä. Stressaavana tekijänä käytettiin veri- ja nenänielunäytteiden ottamista sekä lapsille tehtävää lastenlääkärin perustutkimusta. Vauvojen kortisolierityksen lisääntymistä ja palautumista mitattiin viidestä peräkkäisestä sylkinäytteestä. Rinovirus määritettiin nenänielunäytteestä. Äidit raportoivat mielialaoireistaan kolme kertaa raskauden aikana kyselylomakkeilla.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen. Kortisoliosatutkimusten tavoitteena on tutkia stressinsäätelyjärjestelmän toimintaa ja kehitystä sekä selvittää sen toiminnan merkitystä lapsen kehitykselle ja terveydelle.
***
FM Susanna Kortesluoma esittää väitöskirjansa ”The Role of Maternal Prenatal Distress in the Development and Functioning of the Infant Cortisol Stress Response” tarkistetaan Turun yliopistossa perjantaina 21.1.2022 klo 12.00.
Väitöstä voi seurata etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Carolina de Weerth (Radboudin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Hasse Karlsson (Turun yliopisto).
Väittelijän yhteystiedot: p. 044 565 5591, sukort@utu.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa
Kuva: Pixabay
Kooste: Anne-Maj Aunula