Äitiyshuolto tavoittaa turvapaikanhakija- ja pakolaisäidit suomalaisäitejä heikommin

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että vuosien 2015–2016 pakolaistilanteen aikana suomalainen äitiyshuolto tavoitti konfliktimaista Suomeen muuttaneet äidit suomalaisäitejä heikommin.

Kaikista vuosien 2015–2016 synnytyksistä Suomessa 2,9 prosenttia oli humanitaarisen maahanmuuton lähtömaista Suomeen saapuneiden äitien synnytyksiä.

Satu Leppälän suomalaiseen äitiyshuoltoon tuona ajanjaksona pureutuvasta väitöstutkimuksesta käy ilmi, että konfliktimaista muuttaneilla äideillä oli suomalaisäiteihin verrattuna merkittävästi pienempi todennäköisyys tulla äitiyshuollon piiriin suositellusti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ja osallistua kaikkiin tarjottuihin tarkastuksiin ennen täysiaikaista synnytystä.

Raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden ehkäisemiseksi on tärkeää, että äitiyshuolto tavoittaa kattavasti näiden maahan muuttaneiden äitien joukon.

Kohonneita synnytykseen liittyviä riskejä

Leppälän keräämät tutkimustulokset kertovat, että todennäköisyys hieman ennenaikaiseen synnytykseen oli merkittävästi kohonnut konfliktimaista Suomeen muuttaneilla äideillä. Heillä oli myös suurempi riski suunniteltuun, kiireelliseen tai hätäkeisarileikkaukseen kuin suomalaisäideillä.

Alatiesynnytyksissä lähes kaikkien tarkasteltujen kivunhoitomenetelmien käyttö oli merkittävästi vähäisempää tällä äitien ryhmällä. Lisäksi välilihan leikkaus ja välilihan repeämä olivat heidän synnytyksissään todennäköisempiä kuin suomalaisäideillä.

Ammattilaisten joustavuus ja sidosryhmäyhteistyö merkityksellistä

Tutkimus antaa työkaluja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten äitiyshuollon suunnitteluun, järjestämiseen ja arvioimiseen.

Tulokset kertovat, että turvapaikanhakijoina tai pakolaisina Suomeen tulleiden äitien hoitoprosessia sujuvoittivat muun muassa erilaiset tukiverkostot äidin ympärillä sekä hoitoammattilaisten joustavuus, väliaikaiset tehtäväsiirrot ja hyvä yhteistyö sidosryhmien välillä.

Hoitoprosessia haitanneina tekijöinä korostuivat puolestaan muun muassa kielimuuri sekä rutiininomaisten hoitokäytäntöjen toistuva katkeaminen terveydenhuollon käytössä olevien esitietojen puutteellisuuden vuoksi.
Katsausaineisto sisälsi lisäksi viitteitä äitien kokemasta syrjinnästä erityisesti akuuttihoitoon pääsyssä sekä siitä, että kulttuurierot ja negatiivisten seuraamusten pelko saattoivat hidastaa hoitoprosessia.

Tutustu Satu Leppälän väitöskirjaan Maternity care in Finland 2015–2016: Barriers, facilitators and outcomes for asylum seekers and refugees (Äitiyshuolto Suomessa vuosina 2015–2016: Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten hoitoprosessia sujuvoittaneet ja haitanneet tekijät sekä hoidon tulokset)

Master of Science Satu Leppälän väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 19.1. Vastaväittäjänä toimii professori Terese Bondas Stavangerin yliopistosta ja kustoksena professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisää tietoa väitöstilaisuudesta ja linkki verkkolähetykseen: uef.fi

Koonnut: Iina Nieminen
Lähde: Väitöstiedote