Digiteknologiaa helpottamaan terveellisten elintapojen omaksumista
Lihavuuden ja sydän- ja verisuonitautien yleisyys johtuu enemmän keinottomuudesta kuin terveellisten tottumusten hyötyjen tiedostamisen puutteesta. Tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan digiteknologian mahdollisuuksia tukea yksilön terveellisiä eläintapoja.
Useimpien kroonisten sairauksien puhkeamista voitaisiin viivästyttää tai jopa välttää terveellisillä elintavoilla. Terveellisten tapojen omaksuminen vaatii kuitenkin sitkeyttä. FM Anita Honka tutki väitöskirjassaan, kuinka digiteknologia voisi tarjota yksilölle räätälöityä tukea niin, että se voimaannuttaa omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä tottumuksia.
Moni tiedostaa terveellisten elintapojen tärkeyden ja haluaa elää terveellisesti. Silti Suomessa lihavuus yleistyy ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy. Kyse ei ole tietämyksen puutteesta vaan keinottomuudesta. Esimerkiksi kiireiset aikataulut, taloudelliset ongelmat tai mielenterveyden haasteet heikentävät kykyä toteuttaa muutoksia elämässä.
Räätälöidylle tuella lupaavia tuloksia
Digitaaliset terveyskäyttäytymisen muutosinterventiot eli digiterveysinterventiot pyrkivät ohjaamaan ja kannustamaan ihmisiä terveellisten tapojen opetteluun ja ylläpitämiseen. Älykkäät digiterveysinterventiot, jotka osaavat räätälöidä sisältöään, ovat erityisen lupaavia.
Honka kertoo Tampereen yliopiston tiedotteessa, että räätälöitävyys voi tarkoittaa esimerkiksi elintapamuutostavoitteiden suosittelua yksilön tarpeiden, kiinnostuksen ja kykyjen pohjalta tai sellaisten terveystekojen suosittamista, jotka on koettu hyödyllisiksi samankaltaisessa elämäntilanteessa ja samankaltaisten haasteiden kanssa painivien henkilöiden keskuudessa.
Väitöskirjassaan Honka esittelee terveystekojen suosittelujärjestelmän, joka räätälöi suosituksia yksilön hyvinvointitarpeita ja muutosvalmiutta kuvaavien käyttäjämallinnusmuuttujien perusteella.
Kun järjestelmää testattiin työterveyden stressinhallintavalmennukseen osallistuneilla, se pystyi tuottamaan heille hyödyllisiä ja sopivia suosituksia esimerkiksi uneen, syömistottumuksiin, liikuntaan, stressin- ja työkuorman hallintaan, arvotyöskentelyyn ja alkoholinkäyttöön liittyen.
– Tämä osoittaa, että toimivaa räätälöintiä voi toteuttaa jopa melko rajallisella käyttäjämallilla. Suositusten sopivuutta voisi kuitenkin edelleen parantaa sisällyttämällä käyttäjämalliin useampia mallinnusmuuttujia, Honka sanoo.
Henkilökohtaiset arvot motivoivat käytöstä
Tietämys käyttäjien henkilökohtaisista arvoista saattaisi myös osoittautua hyödylliseksi digiterveysinterventioiden räätälöinnissä. Arvojen on havaittu motivoivan käytöstä, joten arvojen yhdistäminen suositeltaviin elintapamuutostavoitteisiin voi vahvistaa yksilön sitoutumista tavoitteisiin.
– Esimerkiksi urasuuntautunut henkilö saattaisi motivoitua parantamaan uni- ja liikuntatottumuksiaan, kun hän oivaltaa näiden tottumusten vaikutuksen omaan suorituskykyyn. Ajatus arvojen hyödyntämisestä interventioiden räätälöinnissä on uusi avaus terveysteknologian saralla, Honka kertoo.
Filosofian maisteri (matematiikka) Anita Hongan terveysteknologian alaan kuuluva väitöskirja Personalization of digital health behavior change interventions for health promotion: A user modeling framework and a recommender system tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 kello 12 keskustakampuksen Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii emeritus professori Anthony Maeder Flindersin yliopistosta, Australiasta. Kustoksena toimii professori Mark van Gils Tampereen yliopistosta.
Koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto