Ensihoidon tarpeen arviointi
Ensihoitajan tekemä hoidon tarpeen arvio ja päätös potilaan kuljettamatta jättämisestä on potilasturvallista – menettely vähentää päivystysten ruuhkautumista
Ensihoidon ja päivystysten lisääntyneet potilasmäärät ja epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit on tunnistettu laajasti. Ensihoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion ja annetun hoidon jälkeen noin 40 prosenttia potilaista ei tarvitse välitöntä ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.
TtM Jani Paulin tutki väitöskirjassaan menettelyn potilasturvallisuutta. Tulokset osoittavat, että ensihoitajien tekemä arvio potilaan kuljetustarpeesta on potilasturvallista ja järkevää resurssien käyttämistä. Menettely vähentää merkittävästi päivystysten ruuhkautumista.
Jani Paulinin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus perustuu yli 40 000 potilaan rekisteritietoihin kolmen sairaanhoitopiirin alueelta Suomessa. Vastaavan laajuista tutkimusta ei ole Suomessa tehty aiemmin. Väitöskirjassa potilasturvallisuutta tutkittiin seuranta-ajan päätetapahtumilla, joita olivat uusi ensihoitotehtävä, päivystyskäynti perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, sisäänotto sairaalaan sekä potilaan kuolema.
Tutkimuksessa selvisi, että suurimmalla osalla ensihoidon potilaista ei ollut päätetapahtumia seurantajakson aikana ja seuranta-ajan terveydenhuollon kontakteista moni oli suunniteltu etukäteen potilaiden ja ensihoitajien kesken.
– Ensihoitajien tekemä hoidon tarpeen arvio ja päätös kuljettamatta jättämisestä näyttää olevan potilasturvallista, Paulin toteaa.
Ensihoidon ydintehtävänä on hoitaa äkillisesti sairastuneita ja vammautuneita potilaita. Suomessa vuosittain yli 300 000 ensihoitotehtävään ei liity hoidon tarpeen arvion jälkeen ensihoidon kuljetustarvetta. Väestön ikääntyminen, sosiaaliset ongelmat, yksin asuminen ja tukiverkkojen puute lisäävät myös akuuttien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.
Tutkimuksessa hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioima ensihoitotehtävä haja-asutusalueella ilta- ja yöaikaan, jolloin ensihoito on usein ainoa saatavilla oleva terveydenhuollon palvelu, ennusti perusterveydenhuollon käyntiä seuraavan päivän aikana.
– Väitöskirjani perusteella näyttää siltä, että ensihoitajat osaavat hyvin tunnistaa potilaat, jotka tarvitsevat välitöntä jatkohoitoa, ja potilaat, joiden jatkohoito voi odottaa esimerkiksi seuraavaan aamuun tai jatkohoidon tarvetta ei ole, mutta lisätutkimusta toki tarvitaan, Paulin sanoo.
***
TtM Jani Paulin esittää väitöskirjansa ”Non-conveyance and patient safety in prehospital emergency care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.10.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Sanna Hoppu (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Teijo Saari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito.
Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteydellä: https://echo360.org.uk/section/ba480216-460b-4bc0-a78a-d4f58db5aa97/public
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Kuva: Pixabay
Kooste: Anne-Maj Aunula