Hoitajajohtoinen interventio edistää perheen vahvuuksia akuuttihoidossa
MSc Frank Kiwanukan hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 1.12.2023 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatutkimukseni arvioi perhehoitotyön toteutumista ja hoitajajohtoisten interventioiden vaikutusta perheenjäsenten ja hoitajien näkökulmasta aikuisten akuuttihoidossa. Perheen tuki ja vuorovaikutus on potilaan hoidossa olennainen psykososiaalinen tekijä, joka vaikuttaa hoitotuloksiin kaikkialla maailmassa.
Ensisijaisena tavoitteena perheen tukemisessa hoitoprosessin aikana on edistää sekä potilaan että perheen selviytymistä ja ehkäistä uudelleen sairastumista tai sairauden kroonistumista. Hoitotieteessä perhe nähdään yhtenä ihmisen terveyttä ja hyvinvointia edistävänä tekijänä, ja tutkimusta tarvitaan interventioista, joilla perheitä voidaan tukea tässä tehtävässä.
Perheen näkökulmista perhehoitotyössä on yllättävän vähän tietoa, vaikka perheen rooli terveydessä tunnustetaan. Tämä johdatti minut tutkimaan seuraavia kysymyksiä: Missä määrin perheenjäsenet kokevat saavansa hoitajilta tiedollista ja tunnetason tukea? Miten paljon hoitajat arvioivat tekevänsä hoitotyötä perheiden kanssa? Lisäksi tarkastelin hoitajajohtoisen intervention mahdollisuuksia perheiden tukemiseen akuuttihoidon aikana.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimus osoitti polykoristen korrelaatioiden ja polykorisen konfirmatorisen faktorianalyysin käytön luotettavaksi tilastolliseksi lähestymistavaksi aineistossa, jossa perheenjäsenet arvioivat hoitajilta saamaansa tukea. Polykorinen korrelaatio osoittaa yhteydet vahvemmin ja voi näin ollen olla luotettavampi kuin yleisesti hoitotieteellisessä tutkimuksessa käytetyt järjestysasteikolliset Likert-asteikot.
Yhtenä perheen tukemisen keinona tehohoito-osastoilla on tutkittu perheen pitämää päiväkirjaa potilaan hoidosta, mutta sen vaikutuksesta perheen selviytymiseen on saatu ristiriitaisia tuloksia. Hoitajavetoisista perhehoitotyöinterventioista teho-osastoilla on tehty vain muutama tutkimus, jotka eivät vielä anna lähtökohtia suosituksiin. Perheen vahvuuksien tukemiseen tähtäävässä kvasikokeellisessa interventiossa havaittiin positiivinen vaikutus perheen kokemaan tiedolliseen ja tunnetukeen sekä hoitajien taitoihin perhehoitotyössä, mutta ei hoitajan ja perheen välisiin suhteisiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus valotti sekä perheenjäsenten että hoitajien näkökulmia perheisiin. Yhdessä nämä näkökulmat rikastuttavat erityisesti perhehoitotyön alueella hoitotieteen metaparadigman kolmea keskeistä käsitettä, jotka ovat hoitoa saava ihminen tai perhe, terveys ja hoitotyö. Tulokset myös korostavat polykorisen konfirmatorisen faktorianalyysin käyttöä mahdollisena vaihtoehtona Likert-asteikolliselle mittaamisella hoitotieteessä. Lisäksi uusi näkökulma oli perheen vahvuuksiin perustuvan hoitotyön intervention tutkiminen. Interventiolla oli myönteisiä vaikutuksia, mutta se vaatii edelleen jatkokehittämistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa, joissa molemmissa käytettiin eri menetelmiä. Ensimmäinen vaihe oli poikittaistutkimus, johon osallistui 800 perheenjäsentä ja 460 hoitajaa kahdesta erikoissairaanhoidon sairaalasta Ugandassa. Perheenjäsenten näkemyksiä perhehoitotyön käytännöistä tutkittiin Icelandic Family Perceived Support Questionnaire -kyselyllä (ICE-FPSQ) ja hoitajien näkemyksiä Family Nursing Practice Scale -kyselyllä (FNPS). Käytettyjen mittareiden validiteetti arvioitiin erinomaiseksi.
Tutkimuksen toinen vaihe sisälsi monimenetelmällisen systemaattisen katsauksen, jossa tutkittiin hoitajajohtoisten interventioiden näyttöä ja perhetuloksia tehohoidon yksiköissä ja kvasikokeellisen yhden ryhmän ennen ja jälkeen -tutkimuksen, johon osallistui 34 perheenjäsentä ja 30 hoitajaa aikuisten tehohoito-osastoilta.
Master of Science Frank Kiwanukan väitöskirja Compliance with family nursing and the impact of nurse-led interventions during acute care: family members’ and nurses’ perspectives (Perhehoitotyön käytäntöjen ja hoitajavetoisten interventioiden vaikutus akuuttihoidon aikana: perheenjäsenten ja hoitajien näkökulmat) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Karin Brochstedt Dieperink Etelä-Tanskan yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Kvist Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.
Lisätietoja:
Frank Kiwanuka, MSc, franki(a)uef.fi, 0465868026, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/frank.kiwanuka/
Tekstikooste: Katja Kosonen