Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on monitahoinen ilmiö
Hoitotyöntekijöiden puutteellisen ammatillisen toiminnan tunnistaminen voi olla vaikeaa, mikä haastaa sen valvontaa etenkin organisaatiotasolla, ilmenee tuoreesta hoitotieteen alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.
Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on marginaalinen ilmiö, joka voi vaikuttaa vakavasti potilasturvallisuuteen ja työntekijän uraan sekä yleiseen luottamukseen, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
TtM Oili Papinahon väitöstutkimus käsittelee hoitotyöntekijöiden puutteellista ammatillista toimintaa sekä siihen liittyvää kansallista viranomaisvalvontaa.
Papinahon tutkimuksen mukaan hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta voi liittyä heidän työhyvinvointiinsa, osaamiseensa ja työkykyynsä sekä ammattieettiseen käyttäytymiseensä.
– Puutteellinen ammatillinen toiminta voi kohdistua potilaisiin, esimerkiksi hoidollisten työtehtävien tai potilaan oikeuksien laiminlyöntinä tai virheellisenä toimintana, mikä voi olla riski potilasturvallisuudelle. Se voi ilmetä myös epäammatillisena käyttäytymisenä tai ammattitoiminnan ohjeiden laiminlyöntinä, kertoo Papinaho Turun yliopiston tiedotteessa.
Puutteellisen ammatillisen toiminnan organisaatiotason valvonta toteutuu esihenkilöiden toimesta varhaisen puuttumisen keinoilla, joita ovat esimerkiksi puheeksi ottaminen sekä työtehtävien rajaus tai uudelleen järjestely ja työkyvyn selvittäminen.
Valvontaviranomaisen käsittelyyn tulee vuosittain vain kymmeniä vakavia tapauksia, kun organisaation omavalvonta ei riitä takaamaan potilasturvallisuutta.
Papinahon tutkimuksen mukaan vuosina 2006–2017 terveydenhuollon valvontaviranomainen kohdisti reilut 320 eri tasoista puuttumis- ja kurinpitopäätöstä 204 sairaanhoitajalle. Osalla heistä oli rikostaustaa tai aikaisempia viranomaispäätöksiä, ja heidän työsuhteitaan kuvattiin usein lyhyiksi ja nopeasti vaihtuviksi.
Toteutettuja puuttumis- ja kurinpitopäätöksiä olivat esimerkiksi ammatinharjoittamisoikeuden rajoitukset ja poistot sekä kirjalliset varoitukset.
Yleisin syy viranomaisvalvonnan käynnistymiselle on hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttö.
– Vaikka hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat korostuivat valvontaprosessien kuvauksissa, ne ovat vain jäävuoren huippu ja yksi osa puutteellisen ammatillisen toiminnan laajuudesta ja monitahoisuudesta, Papinaho kuitenkin painottaa.
Organisaatiotason valvontaa tulisi tutkimuksesta saadun tiedon valossa yhdenmukaistaa ja kehittää kansallisesti. Myös ilmiöön liittyvää tiedonjakoa eri toimijoiden välillä on syytä parantaa.
Väitöstiedotteessa tuodaan myös esiin, että usein pitkäkestoiset valvontaprosessit vaikuttavat sekä työntekijään itseensä että koko työyhteisöön ja organisaatioon.
– Hoitotyöntekijöille tulee taata turvallinen töihin paluu työkyvyn puutteellisuuden tai raskaan, jopa vuosia kestäneen valvontaprosessin jälkeen, Papinaho korostaa.
---
TtM Oili Papinaho esittää hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjansa “Deficient professional conduct by nurses. Supervision from administrative measures to authority’s decisions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.3.2025 klo 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti, TtT Heljä Lundgrén-Laine (Keski-Suomen hyvinvointialue) ja kustoksena professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
Lähde: Koottu tiedotteesta ja tiivistelmästä
Iina Aalto