Hyvä toimintakyky ja lihasten kunto ylläpitävät luustoa ja mahdollistavat tehokkaan luuliikunnan myös vanhetessa

Luusto heikkenee ikääntymisen vuoksi ja liikunnan luustovaikutukset ovat usein vaatimattomia. Alentunut fyysinen toimintakyky ja luuston vähäinen kuormitus selittänevät osin ilmiöitä.

Tuuli Suominen selvitti vanhenevan luuston mukautumiskykyä liikuntaan henkilöillä, jotka edustavat fyysisen toimintakyvyn ja luun terveyden ääripäitä. 40-85-vuotiaat pikajuoksijamiehet (n=72) osallistuivat 20 viikon satunnaistettuun, kontrolloituun voima- ja nopeusharjoittelututkimukseen ja 10-vuotisseurantaan (n=69). Yli 60-vuotiaat, lonkkamurtuman vuoksi äskettäin leikatut miehet ja naiset (n=81) osallistuivat 12 kuukauden satunnaistettuun, kontrolloituun kotikuntoutusohjelmaan.

20 viikon tehostettu voima- ja pikajuoksuharjoittelu paransi urheilijoiden sääriluun varren ominaisuuksia ja lujuutta verrattuna pikajuoksuharjoittelua jatkaneisiin urheilijoihin. Säännöllinen voima- ja pikajuoksuharjoittelu oli yhteydessä jopa parantuneeseen sääriluun varren poikkileikkausgeometriaan ja luumassaan.

Vuoden kotikuntoutuksella ei ollut vaikutusta lonkkamurtumapotilaiden sääriluuhun. Luun lujuusominaisuudet heikkenivät sekä kuntoutusryhmässä että tavanomaista hoitoa saaneessa verrokkiryhmässä.

Intensiivinen, luita tehokkaasti kuormittava harjoittelu ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Riittävä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle.

LitM Tuuli Suominen väittelee 18.6.2021 Jyväskylän yliopistossa.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8676-6

Teksti: Anne-Maj Aunula