Immuunivälitteiset sairaudet lisääntyneet

Immuunivälitteisten sairauksien esiintyvyys on viimeisten 50 vuoden ajan lisääntynyt länsimaissa. Näiden sairauksien etiologiaa ei täysin tunneta, mutta sosioekonomiset olosuhteet ja ympäristötekijät vaikuttanevat sairauksien patofysiologiaan Neea Mustosen väitöstutkimuksen mukaan.

Tavallisimmat infektiot lapsilla olivat mm. hengitystieinfektiot ja suolistoperäiset infektiot. Viron ja Venäjän Karjalan lapsiin verrattuna suomalaisilla lapsilla oli eniten infektioita ja niihin liittyvää lääkkeiden käyttöä. Suomalaisilla oli myös korkeimmat diabeteksen, keliakian ja allergisen herkistymisen esiintyvyydet.

Diabetekseen sairastuneilla lapsilla oli varhaislapsuudessa enemmän infektioita ja keliakiaan sairastuneilla enemmän kuumeisia infektioita verrattuna terveisiin lapsiin. Antibiooteista käytettiin eniten penisilliiniä ja kuumetta alentavista lääkkeistä parasetamolia. Lääkkeiden käytössä ei löytynyt eroja diabetekseen ja/tai keliakiaan sairastuneiden ja terveiden välillä. Eroja infektioesiintyvyydessä tai lääkkeiden käytössä ei löytynyt allergisesti herkistyneiden ja herkistymättömien välillä.

Verrattuna normaaliväestöön allerginen herkistyminen oli tavallisempaa lapsilla, joilla on perinnöllinen alttius autoimmuunisairauksiin. Varhainen herkistyminen allergeeneille lisäsi riskiä kehittää allergiaoireita ja keliakiaa, mutta ei riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Aikaiset infektiot ja lääkkeidenkäyttö sekä immuunivälitteiset sairaudet ovat tavallisimpia Suomessa naapurimaihimme verrattuna. Allergisten ja autoimmuunisairauksien esiintyvyyksien toisiinsa liittyminen viitannee näiden sairauksien osittain jaettuihin ja samantapaisiin patofysiologisiin mekanismeihin.

LL Neea Mustosen väitös Early-life infections, medications, and atopic sensitization in the development of immune-mediated diseases in Finland, Estonia, and Russian Karelia tarkastettiin Helsingin yliopistossa 26.11.2020.

Väitös on luettavissa verkossa.