Jaetulla päätöksenteolla monia hyötyjä – potilaan osallisuutta voidaan tukea

Tutkimuksen mukaan monet eri tekijät, kuten potilaan arvota ja tarpeet, vaikuttavat hoitoon liittyvässä jaetussa päätöksenteossa. Tulosten valossa on tärkeää lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuuttaa jaetun päätöksenteon hyödyistä ja potilaan tarpeiden huomioimisesta siinä.

Jaettu päätöksenteko, jossa potilas päättää hoidostaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, voi tietyissä potilasryhmissä ja tilanteissa olla suositeltava hoitoa koskeva päätöksentekotapa.

Potilaan osallisuus on olennainen osa jaettua päätöksentekoa. TtM, VTM Milla Rosenlund tarkastelee väitöstutkimuksessaan potilaan osallisuutta hoitoa koskevassa päätöksenteossa ja sitä, miten jaetun päätöksenteon piirteet toteutuvat päätöksentekotilanteissa potilaan kokemina.

– Pyrin väitöskirjatutkimuksessani selvittämään, miten jaetun päätöksenteon piirteet toteutuvat potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisessä kohtaamisessa vastaanottotilanteessa. Lisäksi tutkin, miten erilaiset tekijät, kuten ikä, koulutus ja itse arvioitu terveydentila, sekä terveystiedon käyttö ja erilaiset päätöksentekoon liittyvät tarpeet vaikuttavat kokemukseen hoitoa koskevasta päätöksenteosta, Rosenlund kertoo väitöstiedotteessa

Jaetussa päätöksenteossa yhteinen päätös hoidosta perustuu potilaan itsestään tuottamaan tietoon, esimerkiksi hänen arvoihinsa ja mieltymyksiinsä, sekä terveydenhuollon ammattilaisen asiantuntijuuteen ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön.

Rosenlund toteaa, että potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisellä jaetulla päätöksenteolla on tutkimusten mukaan monia myönteisiä vaikutuksia. Hoitopäätös, josta molemmat osapuolet kokevat olevansa vastuussa, kasvattaa osapuolten välistä luottamusta, suojaa potilaan oikeuksia ja itsemääräämisoikeutta sekä lisää potilastyytyväisyyttä ja potilaan tietämystä omasta hoidostaan. Jaettu päätöksenteko vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen, sillä se parantaa potilaan ymmärrystä hoitovaihtoehdoista ja edistää hoitomyönteisyyttä.

Myönteinen vaikutus riittävän pitkällä vastaanottoajalla

Rosenlundin tutkimuksen tulokset osoittivat, että valtaosa siihen osallistuneista koki osallistuneensa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Useimmat olivat myös halukkaita osallistumaan päätöksentekoon jatkossakin ja seurasivat myös aktiivisesti omaa terveyttään.

Tutkimuksessa havaittiin, että hoitoa koskeviin päätöksentekotilanteisiin liittyi erilaisia tarpeita, jotka nivoutuivat erityisesti päätöksenteossa esiintyviin konflikteihin tai vaikeisiin päätöksiin sekä riittämättömään tietoon sairaudesta sekä hoidosta. Tarpeita esiintyi myös potilaan ja arvoihin ja odotuksiin sekä päätöksenteon yhteydessä saatuun tukeen liittyen.

Tulosten mukaan hyväksi koettu terveydentila ja koulutus vaikuttivat myönteisesti kokemukseen yhteisestä päätöksenteosta. Merkittävin myönteinen vaikutus oli riittävän pitkällä vastaanottoajalla, joka mahdollisti tarpeellisista terveyteen liittyvistä asioista keskustelemisen. Tarpeellisen tiedon saaminen sairauden eri vaiheissa sekä tiedon välittämisen mahdollisuus potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä koettiin päätöksenteon sujuvuuden kannalta tärkeäksi.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja päätöksentekoon liittyvät tarpeet voivat vaihdella potilasryhmittäin.

Tukea tarvitaan myös organisaatioilta

Rosenlund toteaa väitöstiedotteessa, että käytännössä tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää potilaan osallisuuden tukemisessa, kun esimerkiksi kehitetään hänen terveystiedon lukutaitoaan ja sähköisten palvelujen käyttämisessä tarvittavia taitoja.

– Myös potilaan itsenäisyyttä sekä arvojen ja mieltymysten huomioimista tulee tukea ja huomioida potilaiden erilaiset taustat, hän kertoo.

Rosenlundin mukaan on tärkeää kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja lisätä heidän tietoisuuttaan jaetun päätöksenteon hyödyistä ja potilaan tarpeiden huomioimisesta. Hän toteaa, että jaetun päätöksenteon käytäntöjen toimeenpaneminen, kuten toimintatapojen muuttaminen, vaatii sitoutumista myös terveydenhuollon palveluntuottajien organisaatioilta:

– Terveydenhuollon järjestelmien tulisi tukea jaetun päätöksenteon toimintatapoihin sitoutumista esimerkiksi ohjauksella, koulutuksella ja hoitosuosituksilla.

---

TtM, VTM Milla Rosenlundin sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alaan kuuluva väitöskirja Shared decision-making: Towards patient-centred care tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anne Moen Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Hanna Kuusisto Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuuden verkkolähetykseen

Lähde: koottu väitöstiedotteesta

Iina Aalto