Kansallinen ensihoidon tiedonhallinta tienä parempaan potilashoitoon
Väitöskirjan aihe on ensihoitopalvelun tiedonhallinta Suomessa. Ensihoitopalvelut ovat keskeinen osa terveydenhuollon päivystystoimintaa. Hätäkeskuslaitos hälyttää ensihoitopalvelun noin 800 000 tehtävää vuodessa, joten toiminta on yhteiskunnalle kattavaa ja merkittävää. Historiallisista syistä ensihoidon tiedoissa on keskitytty hälyttämisen ja kuljettamisen tietoihin. Suomessa puuttuu kansallinen ja systemaattinen tieto ensihoitopalvelun kohtaamista potilaista ja ensihoitopalvelun hyödystä heille.
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavia johtopäätöksiä, joista kaksi ensimmäistä liittyy kansallisten tietojen kehittämiseen ja kaksi jälkimmäistä nykyisinkin saatavien tietojen parempaan hyödyntämiseen. Ensinnäkin ensihoidon tiedonhallinnassa pääpaino on siirrettävä potilastietoihin hälytys- ja kuljetustietojen sijaan. Vain siten ensihoitopotilaiden saamaa hoitoa voidaan arvioida ja kehittää systemaattisesti. Siksi uusi kansallinen sähköinen ensihoitokertomus tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Toiseksi Tanskan ja Yhdysvaltain ensihoitopalvelun tietovarantojen vahvuudet tulisi hyödyntää rakennettaessa Suomen vastaavaa valtakunnallista tietokokonaisuutta. Tanskan tietovaranto sisältää potilastietoa koko hoitoketjun ajalta, hälytyksestä selviytymistietoihin. Yhdysvaltalainen NEMSIS-tietovaranto tuottaa avoimesti julkistettavaa kansallista ensihoidon prosessitietoa. Näiden esimerkkien avulla voisimme tukea ensihoitopalvelun kehitystä esimerkiksi sote-uudistusta varten.
Kolmanneksi korkeariskisimpien ensihoitotehtävien tavoittamisajat taajama-alueilla tulisi määritellä valtakunnallisesti yhtenäisesti eikä alueellisesti, ja ensihoidon hälytyskoodisto tulisi muuttaa kolmiportaiseksi erottamalla hätätilanteet sekä kiireelliset ja ei-kiireelliset ensihoitotehtävät, sekä vertailukelpoiseksi muiden Pohjoismaiden kanssa. Neljänneksi sopivat THL:n sairastuvuusindeksit voisi ottaa huomioon ensihoidon rahoituskriteereissä, tavallisten väestömääriin perustuvien laskelmamallien lisäksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Uuden kansallisen sähköisen ensihoitokertomuksen mahdollisimman pikainen käyttöönotto mahdollistaisi ensihoidon potilastietojen saamisen yhdenmukaisena ja valtakunnallisesti kattavana. THL:n hallinnoima ensihoitopalvelun kansallinen tietovaranto mahdollistaisi ensihoidon potilaiden koko hoitoketjun arvioimisen hälytyksestä lopulliseen hoitoon ja selviytymiseen sekä ensihoitotietojen vertailtavuuden kansallisesti hyvinvointialueiden kesken ja kansainvälisesti. Nämä kehitysaskeleet ovat polku parempaan potilaiden hoitoon ensihoitopalvelussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjani on monografia, jossa kuvataan ensihoitopalvelun tiedonhallinnan sekä kehitystä että tulevaisuuden mahdollisuuksia. Lisäksi olen tutkinut koko Suomen ensihoitopalvelun tietoja vuosien 2018-2020 ajalta ja verrannut niitä muiden Pohjoismaiden vastaaviin tietoihin.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Ilkan väitöskirja Emergency Medical Services (EMS) in Finland - National data management as a path to better prehospital care (Ensihoitopalvelut Suomessa - Kansallinen tiedonhallinta tienä parempaan potilashoitoon) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, professori h.c. Reijo Haapiainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jouni Kurola Itä-Suomen yliopistosta.
https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ll-lasse-ilkka-vaitos-2052022-kansallinen-ensihoidon-tiedonhallinta-tiena-parempaan-potilashoitoon
Lisätietoja:
LL Lasse Ilkka, lassei (a) student.uef.fi, 0505702113
Kuva: Pixabay
Kooste: Anne-Maj Aunula