Kaura sopii herkkävatsaisellekin, mutta sen terveysvaikutukset ovat riippuvaisia kuiturakenteen muokkauksesta
FM Salla Laito selvitti väitöstutkimuksessaan, miten kauran beta-glukaanille esimerkiksi kaurajuomien ja -jogurttien valmistuksessa usein tapahtuva kuiturakenteiden muokkaus vaikuttaa kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin. Tutkimus osoitti, että esimerkiksi kaurajuomassa, jossa beta-glukaanikuidut ovat lyhempiä kuin kaurapuurossa, korostuvat eri terveysvaikutukset. Kauran havaittiin myös olevan eduksi niin keliaakikon kuin gluteeniyliherkänkin suolistomikrobistolle, ja olevan herkkävatsaistenkin hyvin sietämä kuidunlähde.
Kauraa on perinteisesti pidetty vatsan hyvinvointia edistävänä. Kaura sopii myös gluteenitonta tai low-FODMAP-ruokavaliota noudattavalle. Kauran liukoisella kuidulla, beta-glukaanilla, tiedetään olevan kolesterolia alentava vaikutus ja kauran kuidut ovat suolistomikrobistolle tärkeää ravintoa.
Laidon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kauran kuidun, beta-glukaanin, molekyylirakenteen entsymaattisen pilkkoutumisen vaikutuksia kauran terveyttä edistäviin ominaisuuksiin sekä tutkittiin kauran yhteyttä vatsan hyvinvointiin. Väitöstutkimus koostui kolmesta kliinisestä osatutkimuksesta, joihin osallistui terveitä, keliakiaa sairastavia, gluteeniyliherkkiä tai palkokasveista häiritseviä vatsaoireita saavia vapaaehtoisia miehiä ja naisia.
Tutkimus antoi viitteitä siitä, että kauran beta-glukaanin pilkkoutuminen vähentää sen kykyä alentaa veren kolesteroliarvoja. Pilkkoutumisen yhteydessä kuitenkin vapautuu kuituun sitoutuneita fenolisia yhdisteitä, jotka imeytyvät elimistöön ja toimivat mm. antioksidantteina.
- Kauran beta-glukaani on luonnostaan hyvin viskoosia. Kaura soveltuu kuitenkin todella monenlaisten elintarvikkeiden valmistukseen, ja juotavien ja lusikoitavien tuotteiden valmistuksessa kauran kuitujen pilkkominen on toivottua limaisuuden vähentämiseksi. Hienoa on, että samalla kuiturakenteista vapautuu antioksidantteja, Laito toteaa.
Lisäksi tutkimuksessa verrattiin herkkävatsaisten ja terveiden suolistokaasujen muodostumista ja koettua vatsan hyvinvointia palkokasveja ja kauraa tai palkokasveja ja riisiä sisältävän tutkimusaterian jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kauran kuidut lisäsivät suolistokaasujen muodostumista sekä terveillä että palkokasveille yliherkillä verrattuna kuituköyhään riisiin, kaura ei aiheuttanut lieviä ilmavaivoja kummempia oireita herkkävatsaisillekaan.
Erikseen verrattiin myös kauraa käyttävien keliaakikoiden ja gluteeniyliherkkien suolistomikrobistoa ja sen tuottamia yhdisteitä terveiden vastaaviin. Suuria eroja ei löytynyt, joskin terveillä havaittiin hiukan enemmän hyödyllisiä bifidobakteereita verrattuna keliaakikoihin ja gluteeniyliherkkiin sekä korkeampi pitoisuus asetaattia, ravintokuidun pilkkoutumisessa syntyvää rasvahappoa, verrattuna gluteeniyliherkkiin.
- Gluteenitonta tai low-FODMAP-ruokavaliota noudattaessa moni yleisesti käytetty kotimainen kuidun lähde, kuten ruis, ohra ja vehnä jäävät pois. Kuidut ovat tärkeitä paitsi vatsan toiminnalle, myös suolistomikrobistolle. Koska kaura sopii myös näihin erikoisruokavalioihin, sen merkitys kuidun lähteenä niissä korostuu, Laito sanoo.
***
FM Salla Laito esittää väitöskirjansa ”Bioactive Compounds in Oats and Gut Health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.2.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Lieselotte Cloetens (Lundin yliopisto) ja kustoksena professori Kaisa Linderborg (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on elintarvikekemia.
Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita.
Väittelijän yhteystiedot: salla.s.laito@utu.fi
Kooste ja kuva: Anne-Maj Aunula