Keski-iässä voidaan vaikuttaa työuran jälkeiseen toimintakykyyn
Väitöstutkimuksen mukaan koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä.
Hyvä toimintakyky vanhuudessa mahdollistaa laadukkaan ja itsenäisen elämän sekä osallistumisen itselle merkityksellisiin toimintoihin. Väestön ikääntyessä toimintakyvyn edistäminen nousee yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi.
Fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saila Kyrönlahti tutki väitöskirjassaan, miten alaselkäkivut ja fyysinen työkuormitus työuran loppuvaiheessa kehittyvät ja vaikuttavat vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. Lisäksi hän tarkasteli koulutusryhmien välisiä eroja toimintakyvyn heikkenemisessä ja selvitti tekijöitä näiden erojen taustalla.
Työkuormitus yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen
Kyrönlahden tutkimuksen tulokset osoittivat, että alhaisempi koulutustaso liittyy nopeampaan fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Osittain tämä ero johtui fyysisestä työkuormituksesta ja korkeammasta painoindeksistä, jotka olivat yleisempiä vähemmän koulutetuilla.
Lisäksi Kyrönlahti havaitsi, että suurimmalla osalla tutkituista fyysinen työkuormitus pysyi samalla tasolla keski-iästä eläkeikään. Henkilöt, jotka kokivat työn fyysisesti kuormittavaksi, kärsivät muita useammin liikkumisvaikeuksista parikymmentä vuotta myöhemmin.
– Työperäisen fyysisen kuormituksen turvallisten ja terveyttä edistävien tasojen määrittäminen sekä lihavuuden ehkäisy työuran loppupuolella voivat parantaa toimintakykyä pitkällä aikavälillä ja vähentä koulutusryhmien välisiä eroja toimintakyvyn heikkenemisessä, Kyrönlahti toteaa väitöstiedotteessa.
Keski-iän alaselkäkivut ennustavat vanhuuden liikkumis- ja toimintakykyä
Kyrönlahti tarkasteli väitöskirjassaan myös alaselkäkivun kehittymistä keski-iästä eläkeikään ja sen yhteyttä myöhempään fyysiseen toimintakykyyn. Saaduissa tuloksissa selkäkipujen esiintyminen seurannan alussa ennusti niiden jatkuvuutta. Seurannan alussa useasti selkäkivuista kärsineet hyvin todennäköisesti raportoivat selkäkipuja myös seurannan edetessä.
Usein selkäkipuja kokeneilla oli enemmän liikkumisvaikeuksia ja ongelmia itsenäisessä selviytymisessä vanhuudessa verrattuna harvoin selkäkipuja kokeneisiin. Fyysisesti vaativissa ammateissa työskentelevät kuuluivat useammin ryhmään, jossa selkäkivut pysyivät korkealla tasolla, mikä viittaa siihen, että alaselkäkipu voi olla merkittävä tekijä fyysisen työkuormituksen ja vanhuuden toimintakyvyn heikkenemisen välillä. Tulokset korostavat alaselkäkipujen hallinnan ja ehkäisyn merkitystä toimintakyvyn säilyttämiseksi.
– Tutkimukseni osoittaa, että työuran loppupuolisko on ratkaiseva ajanjakso, jolloin voidaan vaikuttaa vanhuuden toimintakykyyn, Kyrönlahti korostaa. Hänen mukaansa ikääntyvien työntekijöiden fyysisen työkuormituksen keventäminen voisi auttaa vähentämään koulutusryhmien välisiä terveyseroja ja edistää toimintakykyistä vanhuutta.
---
Terveystieteiden maisteri Saila Kyrönlahden työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Midlife Predictors of Old Age Functioning: Insights from Longitudinal Cohort Studies tarkastetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.9.2024 klo 13 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Hugo Westerlund Tukholman yliopistosta ja Kustoksena dosentti Subas Neupane Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstilaisuuden verkkolähetys
Lähde: koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto