Kohti yhteensopivaa tulkintaa: Liikkeenluovutuksen tunnistaminen, oikeusvaikutukset ja EU-oikeuden tulkintavaikutus

Tutkin väitöskirjassani liikkeenluovutuksen tunnistamista ja oikeusvaikutuksia sekä EU-oikeuden tulkintavaikutusta. Tarkastelen väitöskirjassani myös viimeaikaista trendiä säätää julkisen sektorin muutostilanteet liikkeenluovutukseksi lain nojalla. Aihe on hyvin ajankohtainen. Vuoden 2023 alussa yli 170 000 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskentelevää työntekijää ja viranhaltijaa siirtyy yhteensä noin 360:ssa eri liikkeenluovutuksessa uusien hyvinvointialueiden palvelukseen.

Liikkeenluovutusdirektiivi on keskeinen Euroopan unionin työoikeuden säädös, joka on implementoitu kotimaiseen lainsäädäntöön. Se on muotoilultaan hyvin avoin ja sisällöltään tulkinnanvarainen, minkä vuoksi siitä on olemassa paljon Euroopan unionin tuomioistuimen ja kotimaista oikeuskäytäntöä. Tarkastelen tutkimuksessani tämän oikeuskäytännön kehittymistä erityisesti liikkeenluovutuksen tunnistamisen ja oikeusvaikutusten osalta eurooppalaisen ja kotimaisen työoikeuden vuorovaikutuksessa.

Liikkeenluovutukseen liittyvät kysymykset ovat usein monimutkaisia ja yhteensopivan tulkinnan vaatimus edellyttää, että kansallisessa liikkeenluovutussääntelyn soveltamisessa otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö kokonaisuudessaan. Tutkin, miten ylimmät tuomioistuimemme (korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus ja työtuomioistuin) ovat ottaneet tulkintavaikutuksen huomioon omassa ratkaisukäytännössään. Tarkastelen myös sitä, millainen merkitys tulkintavaikutuksella on liikkeenluovutuskontekstissa. Pyrkimyksenäni on myös ollut syventää käsitystä yhteensopivan tulkinnan vaatimuksesta tavalla, jota voitaisiin soveltaa myös liikkeenluovutuskontekstin ulkopuolella.

Mitkä ovat väi­tös­tut­ki­muk­se­si keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimukseni on ensimmäinen yksinomaan liikkeenluovutusta käsittelevä suomalainen oikeustieteellinen monografiatutkimus. Se kokoaa yhteen liikkeenluovutuksen tunnusmerkistön kehittymisen unioni- ja kansallisen oikeuden vuorovaikutuksessa. Siinä käydään läpi liikkeenluovutuksen keskeisimmät oikeusvaikutukset eli se, miten liikkeenluovutus vaikuttaa siirtyviin työntekijöihin ja viranhaltijoihin sekä heidän työnantajiinsa. Tutkimuksessani sivutaan myös palvelussuhteen ehtojen harmonisointia sekä henkilövalintoja liikkeenluovutuksen jälkeen. Tutkimuksessani analysoidaan myös keskeinen kansallinen oikeuskäytäntö, jota on syntynyt julkisen sektorin liikkeenluovutuksella toteutettujen muutostilanteiden seurauksena.

Tulkintavaikutuksen huomioon ottaminen liikkeenluovutusta koskevissa kotimaisten ylimpien tuomioistuinten ratkaisuissa ei ole ollut yhtä kattavaa kuin oikeuskirjallisuuden perusteella olisi ollut odotettavissa. Yhteensopivan tulkinnan vaatimuksen omaksuminen on kuitenkin ETA- ja EU-jäsenyyden aikana edelleen kehittynyt ja näyttää siltä, että myös tuomioistuinten argumentaatio olisi saanut vaikutteita Euroopan unionin tuomioistuimelta.

Yhdyn tutkimuksessani viimeaikaisessa oikeuslähdeopillisessa keskustelussa esitettyyn näkemykseen siitä, että Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisut ovat vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä. Tutkimuksessani lähestytään tulkintavaikutusta uudesta näkökulmasta. Sellaista tutkimusta, jossa tulkintavaikutusta tarkasteltaisiin osana aineellisoikeudellisten kysymysten tarkastelua, ei käsitykseni mukaan ole aiemmin tehty. Tulkintavaikutus on tähän saakka esitetty melko passiivisena ja usein mekanistisenakin unionioikeuden vaikutustapana. Oma käsitykseni on, että yhteensopiva tulkinta edellyttää tulkintavaikutuksen rajat ja ennakkoratkaisujen relevantin aineellisoikeudellisen sisällön huomioon ottavaa tulkintaa, jossa riittäviltä osin tunnetaan ja otetaan huomioon myös se, miten ja millaisen tulkintaprosessin tuloksena EUT:n tulkintakannanotot ovat syntyneet.

Miten väi­tös­tut­ki­muk­se­si tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Vuoden 2023 alussa toteutetaan Suomen historian suurin liikkeenluovutus. Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää tässä hyvinvointialueuudistuksessa. Liikkeenluovutussääntely on alun perin luotu työntekijöiden suojaksi yksityisellä sektorilla ja tutkimukseni tuloksia voidaankin hyödyntää myös yritysmaailmassa.

Mitkä ovat väi­tös­tut­ki­muk­se­si keskeiset tut­ki­mus­me­ne­tel­mät ja -aineistot?

Väitöstutkimukseni on lainopillinen tutkimus. Koska tarkastelen tutkimuksessani tavanomaista systemaattisemmin oikeuskäytäntöä, tutkimusotettani voi kutsua oikeusarkeologiseksi. Olen analysoinut tutkimuksessani järjestelmällisesti kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen liikkeenluovutuksesta antamat ennakkoratkaisut ja varsin kattavasti kansallisten ylimpien tuomioistuinten liikkeenluovutusta koskevan oikeuskäytännön. Tarkasteluni on kohdentunut paitsi oikeuskäytännön lopputuloksiin, myös tuomioistuinten käyttämiin tulkintametodeihin ja argumentaatioon. Lisäksi olen tutkinut yhteensopivan tulkinnan vaatimuksen sisältöä ja arvioinut, miten kansalliset ylimmät tuomioistuimet ovat ottaneet yhteensopivan tulkinnan vaatimuksen huomioon omassa ratkaisukäytännössään.

KM, HTM Mari Lyyran työoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Kohti yhteensopivaa tulkintaa - Liikkeenluovutuksen tunnistaminen, oikeusvaikutukset ja EU-oikeuden tulkintavaikutus” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100 sekä verkossa. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Tarmo Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Lisätietoja:
Mari Lyyra, marijohannalyyra(at)gmail.com

Kooste: Anne-Maj Aunula