Krooninen kipu yhteydessä pitkiin sairauspoissaoloihin – monipuolinen tuki tärkeää
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kipu on yleistä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä. Tuloksista havaittiin, että krooninen kipu on yhteydessä pitkiin sairauspoissaoloihin ja että kivun haittaavuudessa on sosioekonomisia eroja.
Kipu on merkittävä kansanterveysongelma ja yleinen oire työikäisessä väestössä. Sen vaikutukset näkyvät yksilön ja tämän läheisten lisäksi myös työpaikoilla sekä yhteiskunnassa sairauspoissaoloina, tuottavuuden laskuna ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina.
M.D. Pi Fagerlundin tutki väitöstutkimuksessaan nuorten ja varhaiskeski-ikäisten työntekijöiden kivun ja krooniseen kipuun liittyvän haitan esiintyvyyttä elämänkulun aikaisten sosioekonomisten tekijöiden valossa sekä kivun ja mielenterveyden yhteisvaikutusta sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa myös pitkien sairauspoissaolojen erilaisia kehityspolkuja ja selvittää miten erilaiset kipuun, elintapoihin ja työhön liittyvät tekijät ovat yhteydessä kehityspoluille kuulumiseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että on tärkeää tukea nuorempia työntekijöitä, jotka kokevat kipua, jotta voidaan ennaltaehkäistä pitkien sairauspoissaolojen tarvetta. Toimia tulee kohdistaa kivun ennaltaehkäisyyn nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä mutta samalla myös minimoida ehkäistävissä olevat sosioekonomiset erot kroonisessa kivussa.
Kipu yleistä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä
Fagerlundin väitöskirjan tiivistelmässä todetaan, että pitkien sairauspoissaolojen tavallisimmat syyt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden sairaudet, ovat myös yhteydessä krooniseen kipuun. Aikaisemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että yli 30 % kaikista yli kahden viikon pituisista sairauspoissaoloista yli 40-vuotiailla työntekijöillä aiheutuu kivusta.
Pitkittyneet sairauspoissaolot nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä ovat huolestuttavia, koska pitkät sairauspoissaolot ovat yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja ennenaikaiseen työelämästä poistumiseen.
Fagerlundin tutkimus osoittaa, että kipu on yleistä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä. Siihen osallistuneista 4683 työntekijästä 42,4 % raportoi kipua ja 19,7 % raportoi kroonista kipua. Osatutkimuksessa 3911 työntekijästä 28,1 % raportoi monipaikkaista kipua.
Tutkimuksessa tunnistettiin kolme pitkäaikaissairauspoissaolojen kehityspolkuja: ei yhtään pitkiä sairauspoissaoloja (74 %), vähenevät sairauspoissaolot (18 %) ja lisääntyvät sairauspoissaolot (8 %).
Sosioekonomisia eroja
Fagerlundin tutkimuksen tulosten valossa kroonisessa kivussa ja kroonisen kivun haittaavuudessa on sosioekonomisia eroja tarkasteltaessa sekä lapsuuden että aikuisuuden sosioekonomista asemaa. Vahvimmin haittaavaan krooniseen kipuun olivat yhteydessä epäsuotuisat lapsuuden ja aikuisuuden sosioekonomiset olosuhteet, kuten matala koulutustaso, ruumiillinen työ ja koetut taloudelliset vaikeudet.
Tuloksissa krooninen kipu ja monipaikkainen kipu olivat yhteydessä pitkiin sairauspoissaoloihin, mutta kun stratifioitiin mielenterveydellä, yhteys pysyi vain niillä työntekijöillä, joilla oli samanaikainen heikompi mielenterveys verrattuna kivuttomiin työntekijöihin, joilla oli parempi mielenterveys.
Naisilla, joilla oli krooninen tai monipaikkainen kipu, oli miehiä suurempi todennäköisyys sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksesta saadut tulokset osoittavat, että elintapoihin, työoloihin sekä mielenterveyden tukemiseen liittyvien toimien tulee olla keskiössä, kun pyritään tukemaan työkykyä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä työntekijöillä, joilla on krooninen tai monipaikkainen kipu ja joilla odotetaan olevan edessään pitkä työura.
---
M.D. Pi Fagerlund väittelee aiheesta "Pain and sickness absence among young and early midlife Finnish municipal employees" Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 11.10.2024 kello 13.15. Vastaväittäjänä on Professor Ingrid Sivesind Mehlum, Bispebjerg Hospital, Copenhagen, Denmark, ja kustoksena on Tea Lallukka.
Väitöstilaisuuden verkkolähetykseen
Lähde: koottu tiivistelmästä
Iina Aalto