Maisteriohjelmasta valmistuneiden naisten osuuden kasvun ja tulokehityksen välillä positiivinen yhteys
Vuosina 1987 - 2017 tulot lisääntyivät tavallista nopeammin niistä yliopisto-ohjelmista valmistuneilla maistereilla, missä myös naisten osuus kasvoi keskivertoa nopeammin, ilmenee väitöskirjatutkija Eugen Koevin väitöstutkimuksesta.
Tulokehityksen taustalla on se, että miesten määrän vähentyessä naiset pääsevät aikaisempaa helpommin tehtäviin, jotka ovat heidän näkökulmastaan suhteellisen hyvin palkattuja. Samalla alalle jääneet miehet päätyvät kaikista parhaiten palkattuihin töihin.
-Tällainen kehitys vauhdittaa sekä naisten että miesten keskimääräisten tulojen kasvua, sanoo väitöskirjatutkija Eugen Koev Helsingin yliopistosta.
Toisen selityksen mukaan maisteriohjelman taloudellisten hyötyjen kasvaessa tavallista nopeammin myös alan vähemmistösukupuolen osuus kasvaa nopeammin. Silloin syntyy positiivinen yhteys naisten osuuden kasvun ja valmistuneiden tulokehityksen välillä, jos tulot kasvavat nopeammin ohjelmissa, jotka ovat lähtökohtaisesti miesten suosimia.
Tutkinnon naisvaltaisuus ja sen tulokehitys liittyvät julkisella sektorilla työskentelyyn
Tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että joissakin vahvasti naisvaltaisissa maisteritutkinnoissa tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä maistereiden tulokehityksestä.
Tutkimuksesta ilmeneekin se, että maisteriohjelman naisvaltaisuus on selvästi negatiivisesti korreloitunut tulotason kanssa. Negatiivinen yhteys on jopa voimistunut naisten kohdalla.
-Käsitykseni mukaan havainto liittyy työllistymiseen julkisella sektorilla. On olemassa vahvasti naisvaltaisia maisteriohjelmia, joista valmistuneille realistiset työllistymismahdollisuudet rajoittuvat julkiseen sektoriin, Koev sanoo.
-Terveystieteiden maisterit on korostetusti naisvaltainen ohjelma, jonka työllisyys on ollut julkisen sektorin vetoista. Tällaisissa ohjelmissa naisten tulokehitys on ollut heikompaa kuin naismaistereiden tulokehitys yleensä. -Myös miesten tulokehitys on heikompaa verrattuna miesten tulokehitykseen yleensä.
Julkinen sektori on toisaalta turvallisempi työnantaja. -Tämä näkyy siinä, että talouskriisien aikana nais- ja miesvaltaisten tutkintojen tuloero kapenee ja talousboomien aikana kasvaa, Koev kertoo.
Yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sukupuolesta ja ammatin naisvaltaisuudesta
Väitöksessä tutkittiin myös yrityskohtaisten palkkapreemioiden vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Ilmeni, että Suomessa yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sekä sukupuolesta että ammatin naisvaltaisuudesta.
-Yksityissektorin naisvaltaisissa työntekijäammateissa noin kolmasosa naisten ja miesten välisestä palkkaerosta liittyy yrityskohtaisiin palkkatekijöihin, Koev toteaa.
Teksti: Eugen Koev, Anne-Maj Aunula