Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea nettilukutaitojen oppimiseen
Nykypäivän yhteiskunnassa tarvitaan taitoa hakea tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja lopulta käyttää sitä itse asianmukaisesti. Näiden taitojen oppiminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. FM Tuulikki Alamettälä tutkii väitöskirjassaan, millainen rooli muodollisella oppimisella ja henkilökohtaisilla tekijöillä on nuorten nettilukutaitojen kehittymisessä.
Nettilukutaidoilla tarkoitetaan taitoja hakea, arvioida ja käyttää internetin tietolähteitä. Näitä taitoja pidetään yleisesti kansalaistaitoina, joita jokainen tarvitsee nykypäivän yhteiskunnassa ja jotka tulisi omaksua jo varhaisessa vaiheessa. Tuulikki Alamettälä halusi väitöstutkimuksessaan selvittää, miten nettilukutaitoja voitaisiin koulussa kehittää ja onko kaikilla samanlaiset lähtökohdat omaksua näitä taitoja. Alamettälä tarkasteli asiaa kahdesta eri näkökulmasta.
– Tutkin muodollisen oppimisen eli koulun tarjoaman opetuksen roolia yläkoululaisten nettilukutaitojen kehittymisessä. Lisäksi tarkastelin oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä kouluopetuksen ulkopuolelta. Perehdyin heidän taitoprofiileihinsa ja taitojen kehittymiseen liittyviin henkilökohtaisiin tekijöihin, kuten pystyvyyskäsityksiin, asenteisiin sekä tietotekniseen aktiivisuuteen, Alamettälä kertoo.
Alamettälä seurasi tutkimuksessaan samoja oppilaita seitsemänneltä luokalta kahdeksannelle luokalle. Tutkimuksessa toteutettiin opetusinterventio, joka sisälsi tiedon hakua, arviointia ja käyttöä vaativia oppimistehtäviä. Intervention vaikutuksia oppilaisiin mitattiin esi-, jälki- ja seurantatestien avulla.
Väitöstutkimus osoitti, että yksittäisten opettajien panostus nettilukutaitojen opetukseen ei ehkä riitä pysyvien oppimistulosten saavuttamiseen. Opetusinterventiolla oli positiivinen vaikutus oppilaiden testituloksiin seitsemännellä luokalla, mutta vaikutus ei kestänyt kahdeksannelle luokalle asti.
– Tämä viittaa siihen, että opetuksen tehostaminen vaatisi pedagogisten käytäntöjen uudistamista koulunlaajuisesti, Alamettälä sanoo.
Tulokset nostivat esiin myös erot oppilaiden taitotasoissa. Jollakin oppilaalla saattoi olla ongelmia erityisesti tiedonhaussa, mutta tiedon arviointi sujuikin paremmin – tai päinvastoin.
– Erot oppilaiden taitotasoissa tulisikin ottaa huomioon opetusta suunniteltaessa. Oppilaat tarvitsevat yksilöityä tukea, Alamettälä korostaa.
– Koulun tarjoama opetus ei kuitenkaan voi täyttää kaikkia aukkoja nuorten nettilukutaidoissa. Pystyvyyskäsitys eli luottamus omaan osaamiseen, nousi tutkimuksessa esiin tekijänä, joka liittyi taitoihin. Siksi olisikin tärkeätä vahvistaa oppilaiden nettilukutaitoihin liittyviä pystyvyyskäsityksiä ja oppimisasenteita laajemminkin.
Filosofian maisteri Tuulikki Alamettälän informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja Development of Online Research Skills among Lower Secondary School Students: The roles of formal instruction and personal factors tarkastetaan Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 21.1.2022 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Gunilla Widén Åbo Akademista. Kustoksena toimii professori emeritus Eero Sormunen informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yleisö voi osallistua tilaisuuteen etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2248-9
Kuva: Jaakko Alamettälä