Oppiva opettaja on avain laadukkaaseen koulutukseen
Koronapandemia on tuonut näkyvästi esiin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän, sote-alan ammattilaisten työn ja osaamisen sekä näiden merkityksen koko yhteiskunnalle. Korkeatasoinen osaaminen edellyttää laadukasta koulutusta, ja laadukkaan koulutuksen ytimessä ovat osaavat opettajat. Terveystieteiden maisteri Minna Koskimäki tutki väitöskirjassaan sote-alan opettajien mielipiteitä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. Tulokset kertovat, että täydennyskoulutus on sote-alan opettajille edelleen erittäin tärkeä ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä yhteiskuntaa laajemminkin koskevat tulevaisuudessa muutokset, kuten väestön ikääntyminen, monikulttuurisuus ja pula osaavista työntekijöistä, joihin on pyrittävä vastaamaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa muutokset näkyvät erityisesti palveluja tarvitsevien asiakkaiden määrän lisääntymisenä sekä siinä, että asiakkaiden elämäntilanteet ja ongelmat saattavat olla hyvin monimutkaisia.
Kasvaneeseen palvelutarpeeseen on vastaamassa entistä vähälukuisempi ammattilaisten joukko, mikä edellyttää uusien, esimerkiksi digitaalisten palveluiden kehittämistä ja omaksumista. Sote-alan ammattilaisten osaamisen tulisi pysyä muutoksessa mukana ja koulutusorganisaatiossa toimivien opettajien osaaminen ja sen kehittäminen on tässä avainasemassa.
Opettajien osaamisen ylläpitäminen edellyttää tiedon hyödyntämistä siitä, miten opettajat oppivat työelämässä ja täydennyskoulutuksessa.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, mitä suomalaiset sote-alan opettajat ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ajattelevat täydennyskoulutuksesta ja miten he pitävät osaamistaan yllä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.
Tulokset kertovat siitä, että täydennyskoulutus on sote-alan opettajille edelleen erittäin tärkeä ammatillisen osaamisen kehittämisen muoto. Jos koulutus ei tuota lisäarvoa opettajalle, syynä voi olla koulutuksen heikko koordinointi esimerkiksi siten, että sisältö ei vastaa opettajan tarpeita ja opitun asian käytäntöön viemistä ei ole suunniteltu. Tulosten mukaan opettajat oppivat jatkuvasti myös oman työn ohessa, mutta tämä oppimisen väylä on heikosti tunnistettu ja hyödynnetty koulutusorganisaatioissa.
Sote-alan opettajien ajankohtaisia osaamisen kehittämisen tarpeita olivat esimerkiksi pedagogisen osaamisen ja substanssiosaamisen kehittäminen sekä osaamisen lisääminen haastavien opetustilanteiden osalta.
Pedagogista eli opetukseen ja opiskelijoiden oppimiseen liittyvää osaamisen kehittämistä tarvitaan juuri nyt, koska opetus on muuttunut yhä enemmän digitekniikkaa hyödyntäväksi ja erityisesti pandemia-aikana myös ammatillinen koulutus on siirtynyt etäopetukseen. Uusia pedagogisia ratkaisuja edellyttää opettajalta myös opetusryhmien moninaisuus, jolloin ryhmässä on monin eri tavoin oppivia ja erilaisista lähtökohdista tulevia opiskelijoita.
Substanssiosaamisen eli opettajan oman asiantuntija-alueen tietojen ja taitojen päivittäminen on tärkeää, koska työelämän toimintatavat ovat jatkuvassa muutoksessa. Haastavat opetustilanteet syntyvät usein opiskelijoiden oppimisvaikeuksien ja erilaisten elämäntilanteeseen liittyvien pulmien seurauksena. Opettajat kaipaavat lisää osaamista myös näiden vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen.
— Keskeistä sote-alan opettajien osaamisen kehittymisessä on koulutusorganisaatioiden oppimis- ja kehittymismyönteinen ilmapiiri, joka ei näyttäydy vain opiskelijoille vaan myös henkilökunnalle, Minna Koskimäki sanoo.
Oppimiseen motivoitunut opettaja tunnistaa omat oppimistarpeensa ja osaa usein etsiä sopivia tapoja hankkia uutta osaamista joko täydentävällä koulutuksella tai monin eri tavoin jokapäiväisessä työssä.
— Uuden tiedon käyttöönottoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja mahdollistaa opettajille reflektointi eli uuden tiedon ja aikaisempien kokemusten pohdinta ja analysointi kollegoiden kanssa sekä aikaa siirtää opittu omaan opetukseen, Koskimäki toteaa.
Minna Koskimäki on kotoisin Tampereelta ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen kaupungin palveluksessa Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen projektissa tutkimuskoordinaattorina sekä Tampereen yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana.
Terveystieteiden maisteri Minna Koskimäen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Social and Healthcare Educators´Continuing Professional Development - A Comprehensive model tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.2.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimi dosentti Meeri Koivula Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2272-4
Kuva: Helmi Koskimäki
Kooste: Katja Kosonen