Perintö- ja ympäristötekijät vaikuttavat biologiseen vanhenemiseen

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan biologinen vanheneminen on yksilöllistä ja voimakkaasti periytyvää. Eniten vanhenemista nopeuttavat tupakointi ja ylipaino.

Yksilöiden väliset erot biologisessa vanhenemisessa näkyvät jo varhaisessa aikuisuudessa, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdystä väitöskirjasta.
Biologinen vanheneminen on ikääntymisen myötä tapahtuvaa elimistön toiminnan heikkenemistä, joka johtaa kasvaneeseen sairastavuuteen ja ennenaikaisen kuoleman vaaraan.

FM Anna Kankaanpää tutki väitöskirjassaan perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksia biologiseen vanhenemiseen kaksosaineistoa hyödyntäen.

Tutkimustulosten mukaan biologinen vanheneminen on voimakkaasti periytyvää. Elintapoihin liittyvistä tekijöistä etenkin tupakoinnilla ja ylipainolla on selvä yhteys nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.

Perimä keskeinen tekijä

Kankaanpään erityisenä mielenkiinnon kohteena oli elintapojen yhteydet biologiseen vanhenemiseen eri ikävaiheissa. Tutkimuksessa havaittiin, että biologista vanhenemista säätelevät läpi elämän perintö- ja yksilölliset ympäristötekijät.

Tulosten mukaan henkilöt, jotka noudattivat nuoruudessa epäterveellisiä elintapoja ja joiden painoindeksi oli korkea, olivat keskimäärin biologiselta iältään vanhempia kuin terveellisiä elintapoja noudattavat. Yhteys saattaa kuitenkin löytyä perimästä:

– Havaitut erot biologisessa vanhenemisessa selittyivät suurelta osin nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen taustalla vaikuttavalla samalla perimän vaihtelulla, Kankaanpää kertoo väitöstiedotteessa. -

Näyttäisi siis siltä, että samat geenit saavat aikaan molemmat eikä nuoruuden elintapojen ja biologisen vanhenemisen välillä ole välttämättä syy-seuraussuhdetta.

Fyysisen aktiivisuuden itsenäisiä yhteyksiä vaikea erottaa

Fyysisen aktiivisuuden vaikutus on Kankaanpään tutkimuksen valossa osittain epäselvä. Sen todettiin olevan yhteydessä biologiseen vanhenemiseen, mutta yhteys näyttää olevan altis monesta lähteestä johtuvalle harhalle.

Vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä hidastuneeseen biologiseen vanhenemiseen, kun yhteyttä tarkasteltiin yhdessä mittauspisteessä. Samalla biologinen vanheneminen oli kuitenkin kiihtynyttä sekä vähiten että eniten liikkuvilla, kun tutkimuksessa hyödynnettiin seuranta-aineistoa. Yhteydet heikkenivät voimakkaasti, kun tupakoinnin vaikutus huomioitiin analyyseissä.

– Terveelliset elintavat kasaantuvat voimakkaasti samoille yksilöille, ja siksi fyysisen aktiivisuuden itsenäistä yhteyttä biologiseen vanhenemiseen voi olla vaikea erottaa, Kankaanpää kertoo.
--
FM Anna Kankaanpään gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan Genetic and environmental influences on biological ageing across different ages – Epigenetic clocks as markers of biological ageing tarkastustilaisuus pidetään 19.4.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, Juulia Jylhävä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Sillanpää (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden verkkolähetys

Lähde: koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto