Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen suurkäyttäjän tunnistaminen auttaa niin potilasta kuin lääkäriä

Pieni osuus potilaista käy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli kymmenen kertaa vuodessa, selviää LL Anne Santalahden kansanterveystieteen alan väitöstutkimuksessa. Yleensä lääkäripalvelujen suurkäyttö on viidessä vuodessa ohimenevä ilmiö, mutta osa paljon palveluja käyttävistä potilaista jatkaa runsasta lääkärillä käyntiään vuosia. Tämä voi Santalahden mukaan johtua siitä, etteivät lääkärit ja hoitajat tunnista suurkäyttäjää ja hänen palvelutarpeitaan sähköisestä potilaskertomuksesta.

LL Anne Santalahti tutki väitöskirjassaan perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden suurkäyttöä ja erityisesti sitä, miten voidaan tunnistaa potilas, jonka lääkäripalvelujen runsas käyttö voi pitkittyä vuosia kestäväksi.

Turun terveyskeskuksessa lääkäripalvelujen suurkäyttäjiä oli 2001–2010 keskimäärin vain 1,8 prosenttia kaikista kävijöistä eli keskimäärin 1 327 eri potilasta vuodessa. He kävivät vuodessa keskimäärin 12,5 kertaa lääkärillä. Vuoden aikana he käyttivät kaikista terveyskeskuslääkärien ajoista yhteensä 9,1 prosentin osuuden.

Pieni osa (6,6 prosenttia) suurkäyttäjäpotilaista jatkoi runsasta palvelujen käyttöä kolme vuotta, vielä pienempi osa (1,1 prosenttia) viisi vuotta.

– Tästä herää kysymys, miksi potilaat joutuvat käymään näin runsaasti vuodesta toiseen lääkärillä. Turun terveyskeskuksessa pitkäaikainen lääkäripalvelujen suurkäyttäjä oli hieman yli 50-vuotias nainen, usein yksin elävä, matalasti koulutettu ja työelämän ulkopuolella tai eläkkeellä oleva. Hän sairasti merkitsevästi yhden vuoden suurkäyttäjää useammin depressiota, astmaa, keuhkoahtaumatautia, sydämen vajaatoimintaa, epilepsiaa ja toistuvia alaselkäkipuja, Santalahti kertoo.

Elintapoihin, kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, liikuntaan ja ylipainoon, liittyvät tiedot oli Santalahden mukaan merkitty potilaskertomukseen runsaista käynneistä huolimatta melko huonosti. Muista tutkimuksista tiedetään, että tupakointi ja yli 30:n BMI ennustavat pitkittyvää lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Muiden tutkimusten perusteella tiedetään myös, että potilaan kokemus omasta huonosta terveydentilastaan ja elämän hallinnan puute altistavat pitkittyvään lääkäripalvelujen suurkäyttöön.

– Tutkimukseni perusteella vaikuttaa siltä, että hoidontarvetta arvioivat hoitajat eivät tunnista näitä potilaita, vaan antavat kerta toisensa perään uuden ajan lääkärille. Runsaiden käyntien myötä näiden potilaiden sähköisen potilastiedon määrä kasvaa valtavan suureksi. Normaalin vastaanottoajan puitteissa lääkärin on mahdotonta löytää oleellisia tietoja potilaasta edes oman terveyskeskuksensa sähköisestä potilastietojärjestelmästä saati sitten kaikkien yhteisestä kanta-järjestelmästä. Jos pysyviä diagnooseja tai oleellisia elintapatietoja jää kirjaamatta, potilaan tunnistaminen ja hoito vastaanottotilanteessa vaikeutuu entisestään, Santalahti sanoo.

Santalahden tutkimuksessa todettiin, että lääkäreiden huomion kiinnittäminen suurkäyttöön, esimerkiksi antamalla lääkärille kerran vuodessa tietoja lääkärin omalla väestölistalla olevista suurkäyttäjistä, vaikutti vähentävän suurkäyttäjäpotilaiden palvelujen käyttöä merkitsevästi.

– Jos potilaan jokaiseen lääkärikäyntiin tulisi potilastietojärjestelmästä käynnin yhteyteen vuosikohtainen järjestysluku, myös ajananto- ja päivystystilanteessa paljon palveluja käyttävä henkilö voitaisiin tunnistaa nopeammin ja tarjota hänelle paremmin sopivaa palvelua, kuten esimerkiksi moniammattillista tapaamista tai sosiaalityöntekijän vastaanottoa. Koska suurkäyttäjillä on monia kroonisia sairauksia, he todennäköisesti hyötyisivät myös pysyvästä potilaslääkäri-suhteesta, eli omalääkäristä, muita potilaita enemmän, Santalahti summaa.

***

LL Anne Santalahti esittää väitöskirjansa ”Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen suurkäyttö - Näkökulmia suurkäytön vähentämiseen ” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.6.2022 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).

> Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii professori Marjukka Mäkelä (Kööpenhaminan yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kansanterveystiede.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 355 9535, anne.santalahti@fimnet.fi

Kuva: Pixabay

Kooste: Anne-Maj Aunula