Potilaan osallisuus lääkehoidossa edellyttää suunnitelmallisuutta oikeuspsykiatrisessa sairaalahoidossa
TtM Kirsi Hipp tarkasteli väitöstutkimuksessaan potilaiden osallisuutta tarvittaessa annosteltavassa lääkehoidossa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa. Tutkimuksen mukaan potilailla oli aktiivinen rooli, kun päätettiin tarvittavien lääkkeiden käytöstä. Toisaalta potilaan osallisuudessa lääkehoidon suunnitteluun on kehitettävää edelleen.
Potilaan osallisuus omaan hoitoonsa on lakisääteinen eettinen periaate ja hyvää hoitoa edistävä tekijä. Tarvittaessa annosteltava lääkehoito tarkoittaa, että lääkehoito perustuu potilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Se tarkoittaa myös jaettua päätöksentekoa ja sitä, että potilaat voivat sekä pyytää tarvittavia lääkkeitä että kieltäytyä niistä.
Sairaalahoidossa tarvittaessa annosteltava lääkehoito tapahtuu potilaan, lääkärin ja hoitotyöntekijöiden yhteistyönä, jossa lääkäri vastaa lääkehoidon suunnittelusta ja hoitotyöntekijät sen toteuttamisesta.
– Näitä lääkkeitä käytetään tarpeen mukaan, joten jokaista käyttötilannetta edeltää potilaan aloite tai hoitajan havainto lääkkeen tarpeesta, sekä päätöksenteko lääkkeen tai muun hoitomuodon käytöstä. Aiempaa tutkimustietoa potilaan osallisuudesta tässä päätöksenteossa on varsin vähän.
Väitöstutkimuksessaan Hipp kartoitti aihealueen kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden, analysoi potilasasiakirjoista tarvittaessa annosteltavaan lääkehoitoon kohdistuneet tilanteet vuoden ajalta sekä haastatteli oikeuspsykiatrisen sairaalan potilaita ja sairaanhoitajia.
Potilaan asiantuntijuus osaksi lääkehoidon suunnittelua
Potilaiden osallisuutta ei huomioida suunnitelmallisesti. Potilailla on yksilöllisesti erilaiset mahdollisuudet ja motivaatiot osallistua hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon. Ammattilaisilla on myös erilaiset käytännöt osallistamisessa. Hippin mukaan onkin tärkeää laajentaa tarvittavan lääkehoidon tutkimusta myös siihen, miten lääkitystä suunnitellaan ja arvioidaan potilaan sekä ammattilaisten yhteistyönä.
Väitöstutkimus osoittaa, että potilaan osallisuus tarkoittaa muutakin kuin potilaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta. Potilaat etsivät tietoa aktiivisesti ja tarkkailivat ympäristöään tehdessään päätöksiä tarvittavien lääkkeiden käytöstä. Hippin mukaan potilaan aktiivisuus jää usein näkymättömiin, mutta se laajentaa kuvaa oikeuspsykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden osallisuudesta. Tätä on pidetty haastavana potilaiden vakavien sairauksien ja hoidon edellyttämien rajoitteiden vuoksi.
– Olisi tärkeää, etteivät potilaat jäisi tekemään päätöksiään yksin. Hyvän hoidon ja osallisuuden näkökulmasta on olennaista, että sekä potilaan että ammattilaisten asiantuntijuutta hyödynnetään tarvittavia lääkkeitä koskevassa päätöksenteossa, Hipp summaa.
TtM Kirsi Hipp esittää väitöskirjansa ”Patient participation in pro re nata medication in forensic psychiatric inpatient care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.10.2021 klo 12.00.
Vastaväittäjänä dosentti Raija Kontio (Helsingin yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Mari Kangasniemi (Turun yliopisto).
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/potilaan-osallisuus-laakehoidossa-edellyttaa-suunnitelmallisuutta
kirsi.hipp@utu.fi
Tekstikooste: Anne-Maj Aunula