Raskausaikana päihteille altistuneet nuoret kohtaavat haasteita aikuisiän kynnyksellä
Niina-Maria Nissisen väitöskirja tuo tietoa sekundaarisista häiriöistä kuten koulutuksen ja toimeentulotuen ongelmista sekä mielenterveyshaasteista, joita raskausaikana päihteille altistuneilla nuorilla esiintyy. Raskausajan päihdealtistus ei tutkimuksen mukaan yksin selitä ongelmia aikuisiän kynnyksellä. Riskiä lisäävät myös kasvuympäristön riskitekijät ja epävakaus. Nissinen korostaa riskiryhmään kuuluvien nuorten varhaista tunnistamista ja yksilöityä tukea.
Päihteidenkäyttö (alkoholi, laittomat huumeet) raskaudenaikana on merkittävä riskitekijä erityisesti sikiön keskushermoston ja aivojen kehitykselle. Altistuminen päihteille raskaudenaikana lisää riskiä elinikäisille häiriöille kehityksen eri osa-alueilla. Häiriöt voivat näkyä muun muassa lapsen kognitiivisen kehityksen, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen, sekä adaptiivisten taitojen häiriöinä. Nämä häiriöt voivat lisätä alttiutta muille haasteille nuoruudessa. Näitä nuoruusiällä esiintyviä haasteita, kuten koulutukseen, mielenterveyteen, työllistymiseen ja itsenäiseen asumiseen liittyviä haasteita kuvataan englanniksi termillä ”secondary disabilities” (suom. sekundaariset häiriöt).
Terveystieteiden ja filosofian maisteri Niina-Maria Nissinen tutki väitöskirjassaan sekundaarisia häiriöitä, joita päihteille raskausaikana altistuneilla 15–24-vuotiailla nuorilla esiintyy suhteessa samanikäisiin verrokkinuoriin. Lisäksi Nissinen tutki äidin huono-osaisuutta kuvaavien tekijöiden sekä kodin ulkopuolisen sijoituksen yhteyttä sekundaarisiin häiriöihin.
Tulosten mukaan nuoret, jotka altistuivat äidin raskaudenaikaiselle päihteidenkäytölle, suorittivat harvemmin toisen asteen koulutuksen ja he tarvitsivat verrokkinuoria enemmän pitkäaikaista toimeentulotukea. Altistuneita nuoria hoidettiin kaksi kertaa todennäköisemmin mielialahäiriöiden ja neuroottisten häiriöiden vuoksi erikoissairaanhoidossa.
Väitöskirjan tuloksista selviää, ettei raskaudenaikainen päihdealtistus yksin selittänyt haasteita aikuisiän kynnyksellä, vaan myös kasvuympäristön riskitekijät ja epävakaus olivat merkittäviä riskitekijöitä.
− Äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö yhdistyi monien riskitekijöiden kasaantumiseen. Päihteille raskausaikana altistuneiden nuorten äideillä esiintyi useammin mielenterveydenhäiriöitä, päihdeongelmia, toimeentulotuen vaikeuksia ja rikollisuutta. Riskitekijöiden kasaantuminen oli todennäköisesti syy sille, että suurin osa päihteille raskausaikana altistuneista lapsista oli sijoitettu kodin ulkopuolelle varhaislapsuudessa, Nissinen kertoo.
Äitiin yhdistettävät huono-osaisuutta kuvaavat tekijät ja kodin ulkopuolinen sijoitus olivat yhteydessä nuoren pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeeseen sekä mielialahäiriöihin ja neuroottisiin häiriöihin. Yhteyttä nuoren toisen asteen koulutukseen Nissinen ei havainnut, vaan koulutuksen puuttumista selittivät nuoren mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Nuoren mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat myös merkittävä riskitekijä pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeelle.
– Väitöskirjassa tutkitut haasteet ovat tunnistettuja syrjäytymisen riskitekijöitä ja voivat lisätä riskiä haasteille myöhemmin aikuisuudessa. Päihteille raskausaikana altistuneiden nuorten tukeminen ja nuoruusiän haasteiden ennaltaehkäisy vaativat riskiryhmässä olevien varhaista tunnistamista sekä yksilölliset tarpeet huomioonottavaa tukea. Ennaltaehkäisy vaatii nuorten tunnistamisen ohella varhaista puuttumista kasvuympäristön riskitekijöihin, Nissinen toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
Terveystieteiden ja filosofia maisteri Niina-Maria Nissisen terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja ”Secondary Disabilities in Finnish Youth with Prenatal Substance exposure: A longitudinal register-based cohort study on secondary education, financial difficulties and mood and neurotic disorders in youth with prenatal substance exposure” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 13.10.2023 klo 12 Tampereen yliopiston keskustakampuksen päärakennuksen auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii sosiaalityön professori Timo Harrikari Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori (emerita) Arja Rimpelä Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Tekstikooste: Katja Kosonen