Some voi heikentää nuoren kokemusta omasta terveydestään

Digitaalisten teknologioiden integroituminen elämän eri osa-alueille on nuorten kannalta hyödyllistä ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa. Samalla ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisen median uhkatilanteet ovat haitaksi nuorten terveydelle.

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö selittää nuoren huonompaa itsearvioitua terveyttä, alhaisempaa elämäntyytyväisyyttä ja lisääntyneitä univaikeuksia, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Tulosten mukaan myös uhkatilanteiden kohtaaminen somessa päivittäin tai viikoittain on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen sekä yleisempiin alakuloisuus- ja ahdistuneisuusoireisiin.

LitM Henri Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan 11-, 13- ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja, sosiaalisen median uhkatilanteita sekä niihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden osoittimia. Yhteensä väitöstutkimukseen osallistui yli 20 000 nuorta, iältään 11-, 13- ja 15-vuotiaita, sekä 22 asiantuntijaa.

– Nuoret ovat merkittävä terveyden edistämisen kohderyhmä, sillä varhain omaksuttu terveyskäyttäytyminen luo pohjan hyvinvointia tukevalle käyttäytymiselle aikuisena, Lahti painottaa väitöstiedotteessa.

Joka kymmenes nuori somen ongelmakäyttäjä

Lahden väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu somen ongelmakäyttäjiin. Ongelmakäytöstä kertovia tekijöitä ovat esimerkiksi huolestuneisuus siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan sekä konfliktit lähipiirin kanssa somen käytöstä.

Tämän lisäksi havaittiin, että noin joka kymmenes nuori kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Vastaavasti joka kymmenes ilmoittaa tulleensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi vähintään kerran viikossa.

Tutkimuksen mukaan tietyt taustatekijät asettavan nuoren haavoittuvaan asemaan ongelmalliselle somen käytölle ja uhkatilanteiden kohtaamiselle somessa, kun taas toiset tekijät suojaavat nuorta näiltä ongelmilta.
Esimerkiksi vanhemmilta saatu tuki on merkittävä apu sekä ongelmallisen käytön että uhkatilanteiden hallinnassa. Lisäksi terveyden lukutaito ja tunneäly nousivat keskeisiksi resursseiksi someen liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa.

Somen käyttö tarjoaa myös mahdollisuuksia

Lahden tutkimuksen tulosten perusteella olisi tärkeää keskittyä erityisesti ongelmallisen käytön ja uhkatilanteiden sekä niiden kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Lahden mukaan ei ole tarkoituksenmukaista korostaa ainoastaan internetin ja somen kielteisiä puolia tai yleistää ongelmat koskemaan kaikkia nuoria; yleisesti ottaen nuoret osallistuvat somen avulla aktiivisimmin esimerkiksi ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen tai viihdelähtöisiin aktiviteetteihin, kuten musiikin kuuntelemiseen.

– Voidaankin todeta, että digitaalisten teknologioiden integroituminen eri elämän osa-alueille on nuorten kannalta myös hyödyllistä ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa, Lahti korostaa.

Hyötyjen vahvistamiseksi ja haittojen minimoimiseksi nuori tarvitsee konkreettisia opittavissa olevia taitoja eli niin sanottuja turvataitoja, jotka auttavat nuorta toimimaan turvallisesti digitaalisissa ympäristöissä. Turvataitoja ovat esimerkiksi kyky tunnistaa mahdollisia ongelmatilanteita, tieto omista oikeuksista, kriittinen ajattelu sekä valmius arvioida niin omaa kuin muidenkin käyttäytymistä verkossa.
---
LitM Henri Lahden terveyden edistämisen väitöskirja Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Bojana Lobe  (University of Ljubljana, Slovenia) ja kustoksena apulaisprofessori Leena Paakkari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuuden verkkolähetys

Lähde: koottu väitöstiedotteesta
Iina Aalto