Syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheen hoitokäytäntöjä ei ole kuvattu Suomessa kattavasti

Liisa Rautakorven retrospektiivisen väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia palliatiivisen intervention vaikutusta syöpäpotilaiden elämän loppuvaiheessa, syöpähoitoja potilaan viimeisen elinvuoden aikana ja kipulääkityksen toteutumista saattohoitokodissa.

Palliatiivisen intervention vaikutusten arvioimiseksi tutkittiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettuja haimasyöpäpotilaita viimeisen kuukauden aikana ennen kuolemaa. 378 potilaasta 76:lla (20 %) oli hoitokontakti palliatiiviseen poliklinikkaan muun hoidon lisäksi.

Viimeisen vuoden aikana annettuja syöpähoitoja kartoitettiin 11 250 menehtyneen syöpäpotilaan kohortissa. Näistä potilaista 3285 sai suonensisäistä sytostaattihoitoa ja 2904 sädehoitoa. Neljännessä tutkimuksessa tutkittiin 138 syöpäpotilaan kipulääkityksen toteutumista saattohoitokodissa.

Tulokset: Potilaille, joilla oli kontakti palliatiiviseen poliklinikkaan, tehtiin viimeisen kuukauden aikana vähemmän hoitotoimenpiteitä ja tutkimuksia. Lisäksi heidän erikoissairaanhoidon kustannuksensa olivat merkittävästi pienemmät.

Yhdeksän vuoden tarkastelujaksona aika suonensisäisen sytostaattihoidon päättymisestä potilaan kuolemaan pysyi vakaana. Potilaan ikä ja syöpädiagnoosi vaikuttivat viimeisen sytostaattihoidon ajankohtaan. Viimeisen sädehoidon ja kuoleman väliseen aikaan vaikutti syöpädiagnoosi ja > 100 km etäisyys potilaan asuinpaikan ja sädehoitoyksikön välillä. Viimeisessä sädehoitosuunnitelmassa fraktioiden määrä väheni tarkastelujaksona, vaikkakin yhden fraktion hoitoja käytettiin vähän. Saattohoitokotiin siirryttäessä 63 % ja päivä ennen kuolemaa 90 % potilaista sai säännöllisenä kipulääkkeenä vahvaa opiaattia. Ihonalainen annostelu muuttui yleisemmäksi kuoleman lähestyessä.

Johtopäätökset: Palliatiivinen interventio tulisi taata kaikille nopeasti etenevää syöpää sairastaville potilaille, joiden elinajanodote on lyhyt. Ikä ja potilaan syöpädiagnoosi vaikuttavat suonensisäisen sytostaattihoidon käyttöön viimeisten elinkuukausien aikana. Yhden fraktion hoitoja tulisi harkita useammin ja niille potilaille, jotka asuvat kaukana sädehoitoyksiköstä, tulisi taata mahdollisuus palliatiiviseen sädehoitoon. Vahvat opiaatit ovat elämän loppuvaiheen syöpäkivunhoidon perusta.

Liisa Rautakorpi

Väitös: https://www.utupub.fi/handle/10024/154009

Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Kliininen tohtoriohjelma 2022

Kuva: Saattohoito -kampanja

Kooste: Anne-Maj Aunula