Terveydenhuollon työntekijöiden työperäinen säteilyaltistus pääosin lakisääteisten annosrajojen alapuolella
Suomalaisten terveydenhuollon työntekijöiden työperäistä säteilyaltistusta tutkittiin efektiivisen annoksen ja silmän mykiön ekvivalenttiannoksen osalta. Tulosten valossa pienellä työntekijäjoukolla esiintyy potentiaalista säädettyjen annosrajojen ylittymistä.
Osa terveydenhuollon henkilöstöstä, kuten röntgenohjattujen lääketieteellisten toimenpiteiden aikana työskentelevät hoitajat ja lääkärit, altistuu työssään säännöllisesti ionisoivalle säteilylle. Sen mahdollisia haittavaikutuksia ovat esimerkiksi syöpäriskin lisääntyminen ja säteilyn aiheuttama kaihi.
Säteilytyöntekijöitä suojellaan ionisoivan säteilyn haittavaikutuksilta erilaisilla suojelumenetelmillä, joista yksi on kansallisessa lainsäädännössä ja 2013/59/Euratom-direktiivissä määritellyt lakisääteiset annosrajat työperäiselle säteilyaltistukselle, todetaan FM Antti Pekkarisen väitöstutkimuksen tiivistelmässä.
Vuoden 2018 kansallisen säteilylainsäädännön uudistuksessa säteilytyöntekijöiden annosrajat silmän mykiön ekvivalenttiannokseen laskivat merkittävästi, mistä seurasi Pekkarisen väitöstutkimuksen yhdeksi lähtökohdaksi muodostunut tarve tutkia tarkemmin lääketieteellisen henkilöstön työperäisiä silmän mykiön ekvivalenttiannoksia Suomessa.
Annosrajan potentiaalista ylittymistä pienellä työntekijäryhmällä
Pekkarisen väitöstutkimuksessa tutkittiin suomalaisten terveydenhuollon eri säteilytyöntekijäryhmien työperäistä säteilyaltistusta sekä efektiivisen annoksen että silmän mykiön ekvivalenttiannoksen osalta ja verrattiin tuloksia lakisääteisiin annosrajoihin. Tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan myös mahdollinen altistus poikkeustilanteissa.
Tutkimuksessa arvioitiin efektiivisten annosten suuruuksia ja eri annostasojen ylittymisen todennäköisyyksiä lääketieteellisessä röntgensäteilyn käytössä kansallisen annosrekisterin annostietoja hyödyntäen. Lisäksi mitattiin syvä- ja silmäannoksia henkilökunnan toiminnan aikana ja tutkittiin heidän altistustaan kansallisella tasolla annosrekisteritietojen avulla.
Sekä efektiivisten annosten että silmän mykiön ekvivalenttiannosten todettiin olevan pääsääntöisesti selvästi lakisääteisten säteilytyöntekijöiden annosrajojen alapuolella. Poikkeuksen muodosti pieni joukko eniten altistuvia toimenpideradiologeja, joiden kohdalla silmän mykiön ekvivalenttiannostasot olivat niin korkeita, että annoksen on mahdollista ylittää säädetyt rajat.
Väitöstutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää erillisten silmädosimetrien tarvetta terveydenhuollon eri työntekijäryhmille. Sen mahdollisuus nousi esiin tällä potentiaalisesti säteilyaltistuksen annosrajat ylittävällä ryhmällä. Väitöskirjassa todetaan, että heidän osaltaan voi olla tarvetta säteilyn käytön optimoinnille.
Väitöstilaisuus: Työntekijöiden säteilyaltistus Suomessa
Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan väitöstilaisuus Pekkarisen väitöstutkimuksesta Occupational radiation exposure in Finland - effective and eye lens equivalent doses in health care pidetään 1.12. kello 13.15 Helsingin Yliopiston päärakennuksessa Tekla Hultin -salissa (F3003) osoitteessa Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on Professori Mika Teräs, Turun yliopisto, ja kustoksena Sauli Savolainen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis.
Väitöskirja luettavissa elektronisena.
Lähde: tiivistelmä
Iina Nieminen