Terveyteen liittyvä elämänlaatu sydäntoimenpiteen jälkeen riippuu myös mittarista
Terveystieteiden maisteri Jari Heiskasen väitöskirja Hoitoilmoitusrekisterin ja sairaalassa kerätyn terveyteen liittyvän elämänlaatutiedon luotettavuus ja hyödynnettävyys sepelvaltimotaudin revaskularisaatiohoitojen arvioinnissa (Reliability and applicability of hospital discharge register and generic health-related quality of life data in the assessment of revascularization procedures in coronary artery disease) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Forma Laurea-ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjan aiheena on valtakunnallisen Hoitoilmoitusrekisterin ja sairaalassa kerätyn terveyteen liittyvän elämänlaatutiedon luotettavuus ja hyödynnettävyys sepelvaltimotaudin revaskularisaatiotoimenpiteiden eli pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen hoitotulosten arvioinnissa. Väitöskirjassa tutkittiin sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden revaskularisaatiotoimenpiteiden hoitoilmoitusrekisterimerkintöjen luotettavuutta, hyödynnettävyyttä ja yhtäpitävyyttä sairaalan toimenpiderekisterimerkintöjen kanssa. Tavoitteena oli tutkia myös Suomessa yleisesti käytettyjen terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareiden eli EQ-5D- ja 15D-ksyelyiden tuottamien mittaustulosten vastaavuutta, luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä, sekä kuinka hyvin 15D-kyselyyn vastanneet revaskularisaatiopotilaat edustivat koko hoidettua potilasjoukkoa. Lisäksi tutkittiin terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä haittatapahtumiin ja liitännäissairauksiin.
Aihepiiriä on tärkeä tutkia, jotta saadaan tutkittua tietoa potilaskeskeisen hoitotulosten mittaamisen luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Potilaslähtöisen vaikuttavuuden tai hoitotulosten arviointi pohjautuu pyrkimykseen lisätä potilaskeskeisyyttä hoitoon liittyvässä päätöksenteossa. Ajattelutavan muuttaminen organisaatiolähtöisestä ja asiantuntijan objektiivisesta näkökulmasta potilaan kokemaan terveyshyötyyn mahdollistaa potilaiden kokeman hyödyn huomioimisen osana hoitopäätöksiä. Vain näin toimien potilaskeskeisyys voi olla osa potilaiden hoitoon liittyvää päätöksentekoa ja palveluiden priorisointia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Ensimmäisessä osatyössä havaittiin, että revaskularisaatiopotilaiden hoitojaksot on hyvin kirjattu Hoitoilmoitusrekisteriin, mutta kiireellisyystiedot puuttuivat joka kolmannelta. Ohitusleikatuilla toimenpidekoodit olivat lähes täysin oikein, pallolaajennuspotilailla noin 85-prosenttisesti oikein. Toimenpiteen kiireellisyystieto puuttui sekä pallolaajennuksella hoidetuista että ohitusleikatuista potilaista joka kolmannelta. Potilaan oireiden vaikeusastetta kuvaavaa NYHA/CCS-arviota ei ollut kirjattu myöskään kolmasosalla potilaista kummassakaan potilasryhmässä. Lisäksi NYHA/CCS-arviot olivat yli puolella pallolaajennus- ja yli kolmasosalla ohitusleikkauspotilaista Hoitoilmoitusrekisterissä ja sairaalan toimenpiderekisterissä keskenään erilaiset.
Toisessa osatyössä ohitusleikkauspotilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarit 15D ja EQ-5D eivät tuottaneet yhtäläisiä arvoja. Merkittäviä eroja oli mittausten yhtäpitävyydessä ja muutosherkkyydessä. EQ-5D erotteli potilaita paremmin voinnin mukaan. Toisaalta hoidon kannalta merkittäviä terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia tunnistettiin 15D-mittarilla useammin. EQ-5D ja 15D eivät tutkimuksen perusteella ole vaihtokelpoisia keskenään. EQ-5D:llä mitaten saadaan laatupainotettuja lisäelinvuosia yli kaksi kertaa enemmän kuin 15D:llä.
Kolmannessa osatyössä sairaalan rutiinitoiminnan yhteydessä kerättyihin 15D-mittauksiin osallistuvat potilaat eivät edustaneet kaikkia potilaita, joille tehtiin suunniteltu toimenpide, vaan vastaajiksi valikoitui parempikuntoisia ja nuorempia potilaita. Lisäksi esiintyi merkittävää seurantakatoa, mihin mahdollisesti vaikuttivat aika, kyky ja halu vastata kyselyihin. Jatkokyselyihin vastaamatta jättäneet potilaat olivat iäkkäämpiä, huonompikuntoisia ja heidän sairaalahoitonsa ennen sydäntoimenpidettä oli keskimääräistä pidempi. Tällainen valikoitumisharha ja seurantakato voi johtaa virheellisiin päätelmiin hoitotuloksista.
Neljännessä osatyössä havaittiin, että liitännäissairaudet ja haittatapahtumat olivat yhteydessä terveyteen liittyvän elämänlaadun heikkenemiseen toimenpiteen jälkeen. Lisäksi havaittiin, että 15D reagoi myös infektioiden esiintymiseen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Revaskularisaatiopotilaisiin liittyvässä rekisteritutkimuksessa Hoitoilmoitusrekisterin tarkempiin revaskularisaatiotoimenpiteeseen liittyviin merkintöihin tulee suhtautua varauksella. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamisessa mittarin valinta vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Lisäksi terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattaessa on seurattava vastaamisen aktiivisuutta ja pyrittävä välttämään seurantakatoa seurantakyselyiden yhteydessä. Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittausta voitaisiin myös käyttää laajemmin haittatapahtumien havaitsemiseksi. Tämä voisi mahdollisesti olla uusi täydentävä lähestymistapa terveydenhuollon haittojen vähentämisessä ja potilasturvallisuuden seurannan ja toteutuksen edistämisessä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä, jotka kaikki on tehty KYS Sydänkeskuksen aineistojen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta. Osatyöt on julkaistu vuosina 2016–2017.
Terveystieteiden maisteri Jari Heiskasen väitöskirja Hoitoilmoitusrekisterin ja sairaalassa kerätyn terveyteen liittyvän elämänlaatutiedon luotettavuus ja hyödynnettävyys sepelvaltimotaudin revaskularisaatiohoitojen arvioinnissa (Reliability and applicability of hospital discharge register and generic health-related quality of life data in the assessment of revascularization procedures in coronary artery disease) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 2.12.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Forma Laurea-ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
TtM Jari Heiskanen, jari.heiskanen (a) uef.fi
Tekstikooste: Katja Kosonen