Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja työkulttuurien muutos vanhojen ihmisten kunnallisessa kotipalvelussa - esihenkilötyön näkökulma
Sosiologisessa väitöstutkimuksessani tarkastelen, miten tietotekninen toiminnanohjaus ja sitä tukeva uusi organisaatiomalli muokkaavat kotihoidon johtamista ja kotihoitoa hyvinvointipalveluna kotihoidon esihenkilöiden näkökulmasta. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tietokoneohjelmia, jotka keskittyvät organisaatioiden resursseihin ja toiminnan suunnitteluun (Botta-Genoulaz & Millet 2006). Toiminnanohjaus edustaa uutta julkisjohtamista, jossa painottuvat palveluiden kustannustehokkuus ja läpinäkyvyys.
Tarkastelen kahden eteläsuomalaisen kunnallisen kotihoidon organisaation esihenkilöiden ja näiden työparien eli palveluohjaajien haastatteluiden (24 kpl, 1–1,5 h) sisällönanalyysillä toiminnanohjauksen ja uuden kotihoitomallin vaikutuksia esihenkilöidentiteettiin ja esihenkilöiden etiikkaan sekä haastateltavien mieltämiin asiakkaiden ja työntekijöiden rooleihin. Muutoksessa esihenkilöiden tehtävästä tuli henkilöstöhallinnollinen, toimenkuvasta jäi pois asiakastyö ja esihenkilöiden alaisten määrä kasvoi. Käytin aineiston sisällön analyysissä käsitteitä näkyvyys, kontrolli ja vertailtavuus (Bowker ja Star 1999). Ne kuvaavat, miten tietotekninen luokittelujärjestelmä tekee työn johtamisen kannalta paremmin hallittavaksi.
Esihenkilötyön näkökulma muuttuu partikularistisesta eli esihenkilöiden läsnäoloa asiakastapauksissa painottavasta, hoitotyön tilannesidonnaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavasta etiikasta (Waerness 2005) kohti universalistista etiikkaa, jossa korostuvat ajankäytön vertailut ja kotihoidon resurssien tasapuolinen jakaminen (Lipsky 1980). Standardoitu tiedonkeruu tukee potilasturvallisuutta sekä palvelunsa tiedolliseen käsittelyyn kykenevän asiakkaan näkemysten välittymistä kotihoidolle, mutta ei yhtä hyvin huonokuntoisen asiakkaan hoivan logiikan mukaista kohtaamista. Toiminnanohjaus korostaa hoivatyötä teknisenä, kirjallisena ja ajanhallinnallisena taitona, ei niinkään kokonaisvaltaisena ja ruumiillisena taitona.
Hoivan logiikkaan (Mol 2008) kuuluva asiakkaiden ja työntekijöiden yksilöllisten eli partikularististen piirteiden, hoivan tilannesidonnaisuuden ja hoivan logiikan mukainen asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi sisältyvät toiminnanohjaukseen ja uuteen johtamismalliin standardoinnin kautta toteutettavina periaatteina, mutta ei niinkään julkilausuttuina periaatteina. Standardoidun kotihoidon johtamisessa onkin tärkeää kiinnittää huomio hoivan logiikan mukaisten työn piirteiden säilymiseen.
VTM Kaisa Eskelinen väittelee 18.3.2022 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja työkulttuurien muutos vanhojen ihmisten kunnallisessa kotipalvelussa - esihenkilötyön näkökulma". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A Helsinki.
Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Sakari Taipale, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Sirpa Wrede.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.
Kuva: Pixabay
Kooste: Anne-Maj Aunula