Tulehdus ja sokeriaineenvaihdunta rintasyövässä
Satu Tiaisen väitöskirjan mukaan Suomessa todetaan noin 5000 uutta rintasyöpää joka vuosi. Uusien ennustekijöiden ja hoitokohteiden tunnistaminen on tärkeää hoidon suunnittelun tarkentamiseksi sekä potilaiden ennusteen parantamiseksi.
Syövän mikroympäristön tulehdussolut eli immuunisolut voivat joko estää tai edistää syövän kasvua. Syövän mikroympäristön makrofagit ylläpitävät matala-asteista, syövän kasvua edistävää tulehdusta, kun taas sytotoksiset T-solut pystyvät tappamaan syöpäsoluja. Myös erilaiset
immuunisolut verenkierrossa voivat välittää joko syövän kasvua edistäviä tai estäviä toimintoja. Lisäksi immuunivaste voi vaikuttaa syöpähoitojen, kuten HER2-vasta-aine trastutsumabin tehoon.
Sokerin soluun otto ja aerobinen glykolyysi kiihtyvät syöpäsoluissa. Tätä ilmiötä kutsutaan Warburgin efektiksi. Lisääntynyt sokerin soluun otto voi lisätä myös muita metabolisia muutoksia, esimerkiksi proteiinien O-GlcNAc muunnoksia eli modifikaatioita ja hyaluronaanin (HA) muodostumista. Nämä molemmat on liitetty syövän etenemiseen ja tulehdusreaktion
säätelyyn.
Monet syövän kasvua edistävät aineenvaihdunnan muutokset liittyvät myös lihavuuteen ja tyyppi 2 diabetekseen. Niiden lisääntyminen on maailmanlaajuinen terveysongelma. Lisäksi ylipainoisilla on useammin runsaasti rasvakudosta rintojen alueella, minkä on havaittu olevan yhteydessä huonompaan rintasyövän ennusteeseen.
Aineistossa 278 rintasyöpäpotilasta
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia tulehdukseen ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvien tekijöiden ennustearvoa ja keskinäisiä suhteita 278 rintasyöpäpotilaan aineistossa. Potilailta oli leikattu rintasyöpä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2008. Puolet rintasyövistä oli HER2-positiivisia (HER2+) ja puolet HER2-negatiivisia.
Osatyössä I, korkea makrofagien ja erityisesti tulehdusvastettahillitsevien M2-makrofagien määrä syövän mikroympäristössä oli yhteydessä huonoon ennusteeseen koko potilasaineistossa sekä HER2+ alaryhmässä. Korkea makrofagien määrä oli yhteydessä myös kasvaimen korkeaan HA:n ja HA syntaasien (HAS) määrään. Lisäksi korkea M2-makrofagien määrä liittyi lihavuuteen.
Osatyössä II, korkea O-GlcNAc modifikaatioiden määrä syöpäsoluissa liittyi huonoon ennusteeseen. Korkea O-GlcNAc modifikaatioiden määrä solulimassa oli yhteydessä myös korkeaan HAS-entsyymien ja HA:n määrään kasvaimessa.
Osatyössä III, runsaasti rasvaa sisältäviin rintoihin syntyneissä syövissä todettiin usein korkea määrä M2-makrofageja. Noin viidesosalla potilaista oli yhdistelmänä korkea määrä M2-makrofageja ja HA:a kasvaimessa sekä rasvarinta, ja näiden potilaiden ennuste oli erittäin huono. Lihavuus ja tyyppi 2 diabetes liittyivät myös huonompaan ennusteeseen.
Osatyössä IV, sekä korkea neutrofiili-lymfosyyttisuhde (NLR) että monosyytti-lymfosyyttisuhde (MLR) veressä olivat yhteydessä huonoon ennusteeseen. HER2+ alaryhmässä korkea NLR ja MLR liittyivät huonoon ennusteeseen vain potilailla, jotka eivät olleet saaneet liitännäishoitona
trastutsumabia.
-----------------------------------------
Satu Tiaisen väitöskirjassa ”Tulehdus ja sokeriaineenvaihdunta rintasyövässä” tutkittiin tulehdukseen ja sokeriaineenvaihduntaan liittyvien tekijöiden ennustearvoa ja keskinäisiä suhteita rintasyövässä. Huonon ennusteen taustalla olevien tekijöiden tutkiminen on tärkeää hoitojen ja potilaiden ennusteen parantamiseksi.
Tiaisen väitöskirja on tehty Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen laitoksella.
Tutustu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4633-1
Kuva: Pixabay
Kooste: Anne-Maj Aunula