Tupakointiin puututaan liian harvoin
Vain puolet aktiivisesti tupakoivista potilaista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa. LL Eveliina Hirvosen astmapotilaiden tupakointiin ja työkykyyn painottuvassa tutkimuksessa todettiin, että vaikea astma ja monisairastavuus lisäävät riskiä työkyvyn heikkenemiselle.
Tupakointi on vähentynyt Suomessa merkittävästi, mutta edelleen 14 prosenttia suomalaisista tupakoi päivittäin. Tupakointi on merkittävin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja. Se lisää monien sairauksien riskiä, huonontaa jo todettujen sairauksien ennustetta ja hoidon tehoa.
– Riski sairastua esimerkiksi syöpään, aivo- ja sydäninfarktiin sekä keuhkosairauksiin on suurempi tupakoimattomiin verrattuna. Tupakointi heikentää myös monien lääkkeiden, kuten astmalääkkeiden, tehoa.
Vain 60 prosenttia sairauskertomuksista sisälsi tiedon potilaan tupakoinnista tai tupakoimattomuudesta. Hieman alle puolet aktiivisesti tupakoivista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa ja neljä prosenttia oli käynyt vieroitushoitajan luona.
– Analyysit tehtiin sairauskertomustekstien pohjalta. Todellisuudessa keskustelu on todennäköisesti hieman aktiivisempaa kuin mitä kirjataan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettemme ota tupakoinnin lopettamista riittävästi puheeksi.
Tekoälystä uusia työkaluja lääketieteellisen tutkimuksen vauhdittamiseksi
Sairauskertomusten analysointiin käytettiin sääntöpohjaisia menetelmiä ja tekoälyyn sekä syväoppimiseen perustuvaa algoritmia, mikä mahdollisti 35 650 potilaan kertomustekstien analysoimisen.
– Potilastietojärjestelmät sisältävät valtavan määrän sähköisessä muodossa olevaa dataa, jonka hyödyntämiseen tarvitaan tehokkaita luonnollisen kielen analysoinnin työkaluja. Suomen kieli, lääketieteellisen tekstin rakenne ja sanasto sekä tietoturva tuovat lisähaasteita mallien kehittämiselle.
Vaikea astma ja monisairastavuus lisäävät astmapotilaiden riskiä
Tutkimuksen toisessa osassa seurattiin astmapotilaiden työkykyä 10 vuotta. Potilaista 70 prosentilla työkyky pysyi hyvänä läpi seuranta-ajan, mutta 30 prosenttia potilaista koki työkyvyn huonoksi. Se näkyi mm. sairauspoissaoloina. Astman vaikeusaste, potilaan samanaikaisten sairauksien ja etenkin psykiatristen sairauksien määrä, ylipaino ja fyysinen työ osoittautuivat merkittäviksi riskitekijöiksi huonoksi koetulle työkyvylle.
– Riskipotilaiden astman ja muiden sairauksien kokonaisvaltainen hoito, tavallista tiheämmät kontrollikäynnit ja varhainen ohjaaminen kevyempiin töihin ovat oleellisia työelämässä pysymisen kannalta, Hirvonen summaa.
LL Eveliina Hirvosen väitöskirjan ”Smoking assessment and work ability trends in asthma patients – prospective and retrospective study approach” tarkastetaan Turun yliopistossa 15.10.2021 klo 12.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/67186698973 (salasana 014930)
Tekstikooste: Anne-Maj Aunula