Väittelijä kehitti mallin terveydenhuollon väärinkäytösten paljastamiseksi
TtM Johanna Wiisak tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan terveydenhuollossa tapahtuvien väärinkäytösten paljastamista ammattilaisten näkökulmasta ja kehitti väärinkäytösten paljastamisen päättelymallin. Wiisak kuvasi tutkimuksessaan myös väärinkäytösten paljastajien yksilöllisiä taustatekijöitä ja moraalista rohkeutta. Tulosten perusteella Wiisak esittää sidosryhmille ja tutkijoille ehdotuksia väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Terveydenhuollon väärinkäytökset ja niiden paljastaminen ovat olleet viime aikoina esillä mediassa. Väärinkäytösten loppuminen ja ennaltaehkäisy on yhteiskunnallisesti merkittävää niin terveys- kuin työvoimapoliittisesti.
– Väärinkäytökset heikentävät terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvointia ja lisäävät eettistä kuormitusta, mikä voi ajaa työpaikan vaihtoon tai kokonaan pois alalta. Väärinkäytökset lisäävät myös terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja voivat pahimmillaan johtaa asiakkaiden kuolemantapauksiin. Väärinkäytösten vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä niiden paljastaminen ovat erityisen tärkeitä eettisesti korkealaatuisten palvelujen tuottamiselle, Johanna Wiisak korostaa.
Wiisakin väitöstutkimuksen perusteella valtaosa, 70 prosenttia, terveydenhuollon ammattilaisista oli epäillyt ja/tai havainnut terveyspalvelujen käyttäjien, potilaiden ja työntekijöiden hyvinvointia heikentäviä ja turvallisuutta vaarantavia ammattilaisten tahallisia väärinkäytöksiä.
– Väärinkäytökset voivat ilmetä epäeettisenä tai laittomana toimintana kuten potilaiden epäasiallisena kohteluna, työpaikkakiusaamisena tai lääkkeiden varastamisena. Ne voivat ilmetä myös hoidon ja/tai toiminnan epäkohtina kuten epäpätevien työntekijöiden palkkaamisena ja laiminlyönteinä, Wiisak listaa.
Wiisakin tutkimuksen perusteella väärinkäytökset paljastettiin pääasiassa oman organisaation sisällä lähiesihenkilölle ja harvemmin organisaation ulkopuolelle kuten medialle. Väärinkäytökset eivät välttämättä loppuneet niiden paljastamisen seurauksena ja paljastamisesta saattoi koitua paljastajalle negatiivisia seurauksia kuten syrjintää ja ääritapauksessa irtisanominen.
Tutkimukseen osallistuneet olivat terveydenhuollon ammattilaisia eri puolilta Suomea ja terveydenhuollon eri alueilta. Tutkimusaineistot kerättiin ammattiliitto Tehyn ja Sairaanhoitajat-yhteisön jäseniltä.
Päättelymalli auttaa paljastamaan väärinkäytökset
Päättely on yksilön tunteiden ja kognition yhdistelmä, joka muodostuu hänen mielessään. Päättelyä tarvitaan väärinkäytösten havaitsemisesta aina niiden paljastamiseen.
Väärinkäytösten paljastaminen edellyttää ammattilaiselta päättelyä, koska paljastamiseen liittyy riski mahdollisista kielteisistä seurauksista itselle. Tutkimuksessa Wiisak kehitti väärinkäytösten paljastamisen päättelymallin, jonka mukaan terveydenhuollon ammattilaisten päättely on moniulotteista.
Päättelymalli sisältää ydinkategorian "Moraalisesti rohkean puuttumisen muodostuminen" sekä toimijan, perustelujen ja päättelytoimintojen ulottuvuudet ja yksilöllisen, yhteistoiminnallisen ja kollektiivisen päättelyn toimintaketjut.
– Yksilön päättely heijastaa hänen uskomuksiaan ja arvojaan oikeasta ja väärästä. Päättely on yksilön omien rajojen ja vahvuuksien tunnistamista, jotta hän kykenisi moraalisesti rohkeaan toimintaan eli paljastamaan väärinkäytökset, Wiisak kertoo.
Väärinkäytösten paljastaminen on moraalisesti rohkeaa toimintaa
Wiisak tarkasteli väärinkäytösten paljastamista ammattieettisenä arvoperustaisena toimintana, jolla voidaan ylläpitää ammatin ihanteita ja normeja. Wiisak kuvasi väärinkäytösten paljastajien yksilöllisiä taustatekijöitä ja moraalista rohkeutta.
Yksilön koulutukseen, työhön, persoonallisuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät taustatekijät olivat yhteydessä hänen moraalisen rohkeutensa tasoon. Väärinkäytösten paljastajat arvioivat moraalisen rohkeutensa tason melko korkeaksi.
– Moraalinen rohkeus on aitoa halua toimia muiden hyväksi ja kykyä puolustaa omia tai ammattieettisiä arvoja ja periaatteita sekä toimia niiden mukaisesti, itselle mahdollisesti aiheutuvista negatiivisista seurauksista huolimatta, Wiisak sanoo.
Väärinkäytösten paljastaminen edellyttää moraalisesti rohkeita yksilöitä, mutta se ei saa olla yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen varassa.
– Eettisesti kestävän toiminnan toteuttamiseen tarvitaan niin työyhteisöä kuin rakenteita, aina yhteiskunnan tasolta lähtien. Erityisesti moraalinen rohkeus lievittää ammattilaisten eettistä kuormitusta, kun pystytään toimimaan omien sekä ammatin arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti, Wiisak huomauttaa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon käytännön työssä, johtamisessa ja koulutuksessa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tulokset tuottivat myös teoreettista ymmärrystä väärinkäytösten paljastamisesta. Väärinkäytösten paljastamisen päättelymallia voidaan hyödyntää esimerkiksi meneillään olevassa sote-palvelujärjestelmän rakenneuudistuksessa.
– Käytännön toiminnan kehittäminen hyödyntää viime kädessä potilaita ja heidän terveyttään sekä edistää eettisesti korkealaatuisten terveyspalvelujen ja potilashoidon toteutumista, Wiisak summaa.
TtM Johanna Wiisak esittää väitöskirjansa “Whistleblowing for wrongdoing in health care – from identification to action” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Marit Kirkevold (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: johanna.wiisak@utu.fi
Kuva: Hanna Sinisalo
Tekstikooste: Katja Kosonen