Vammojen ehkäisyn pitäisi kuulua nuorten koripallon ja salibandyn pelaajien päivittäiseen harjoitteluun
Koripallo ja salibandy ovat suosittuja urheilulajeja Suomessa. Lajit ovat nopeatempoisia ja siksi niissä on korkea riski saada pelaamisen jatkamista uhkaava polvi- tai nilkkavamma. Näiden vammojen riskitekijöiden tunteminen on tärkeää, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä. Lääketieteen lisensiaatti Jussi Hietamon väitöstutkimuksen mukaan vammojen ehkäisyn pitäisi olla osa jokapäiväistä harjoittelua.
Väitöskirjan ensimmäinen tavoite oli tutkia urheiluvammojen esiintyvyyttä nuorilla salibandypelaajilla. Toisena tavoitteena oli tutkia, onko alaraajojen lihasvoima yhteydessä äkillisiin polvi- , eturistiside- tai nilkkavammoihin ja toisaalta, onko nuorten koripallo- ja salibandypelaajien aiempi polvivamma ja polven itsearvioitu toimintakyky yhteydessä äkillisiin polvivammoihin.
Väitöskirjan tutkimusryhmän muodostivat 396 nuorta koripallo- ja salibandypelaajaa. Pelaajille sattuneet urheiluvammat rekisteröitiin kolmen pelikauden ajan. Ennen seurannan aloittamista pelaajilta kysyttiin heille aiemmin sattuneista vammoista ja niiden vaikutuksesta pelaamiseen. Tämän jälkeen pelaajilta mitattiin maksimaalinen jalkaprässivoima, etu- ja takareisivoima sekä lonkan loitonnusvoima.
— Tutkimuksessa havaittiin, että kaikista äkillisistä vammoista yli puolet oli joko nilkka- tai polvivammoja, pääosin nivelsidevammoja. Naispelaajien riski saada nivelsidevamma oli liki kaksinkertainen miespelaajiin verrattuna. Naispelaajilla aiempi polvivamma lisäsi riskiä saada uusi äkillinen polvivamma yli kaksinkertaiseksi ja miespelaajilla liki kuusinkertaiseksi, Hietamo kertoo.
Tutkimuksessa heikko lonkan maksimaalinen loitonnusvoima lisäsi miespelaajilla riskiä saada äkillinen polvivamma, mutta naispelaajilla tutkitut alaraajavoimat eivät olleet yhteydessä kohonneeseen polvivammariskiin. Yllättäen suuri jalkaprässivoima sen sijaan lisäsi riskiä äkillisiin nilkkavammoihin sekä mies- että naispelaajilla. Lisäksi miespelaajilla suuri etureisilihasvoima ja naispelaajilla suuri puoliero alaraajojen välillä lonkan loitonnusvoimissa lisäsivät äkillisen nilkkavamman riskiä.
— Väitöskirjan löydösten perusteella nuorilla koripallo- ja salibandypelaajilla nilkan ja polven nivelsidevammojen ehkäisyn tulisi sisältyä päivittäiseen harjoitteluun, Hietamo toteaa.
Polvivammojen korkean uusiutumistaipumuksen vuoksi aiemman polvivamman huolellinen hoito ja kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää nuorilla urheilijoilla. Lisäksi lonkan loitonnosvoimaharjoitteita voidaan suositella nuorille urheilijoille.
Suuren alaraajojen ojennusvoiman aiheuttama kohonnut nilkkavammariski saattaa johtua siitä, että vahvat urheilijat mahdollisesti myös juoksevat ja vaihtavat suuntaa nopeammin kuin heikommat joukkuetoverinsa, jolloin alaraajoihin kohdistuu suurempia mekaanisia voimia.
Kun otetaan huomioon myös aiemmat terveurheilija.fi- hankkeessa tehtyjen väitöskirjatutkimusten tulokset, alaraajavammojen ehkäisyssä nuoret urheilijat hyötyvät omalla kehonpainolla tehtävistä voimaharjoitteista sekä alkulämmittelyistä, joissa keskitytään tasapainoon, ketteryyteen ja hyvään tekniikkaan lajinomaisissa suunnanmuutoksissa ja hypyistä alastuloissa.
Lääketieteen lisensiaatti Jussi Hietamon liikuntalääketieteen ja ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Epidemiology and Risk Factors of Acute Knee and Ankle Injury in Youth Team-sports Athletes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 29.10.2021 kello 12.00 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Taija Finni Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2105-5
Koonnut: Anne-Maj Aunula