Verenpaineen lasku seisomaan noustessa lisää kaatumisen riskiä hyväkuntoisillakin iäkkäillä
Tutkimuksessa tarkasteltiin tasapainohäiriöitä ja ortostaattista hypotoniaa kaatumisten riskitekijöinä hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä. Tutkimuksessa kehitettiin BBS-9-tasapainotesti, joka yksinään ei osoittautunut riittäväksi kaatumisrikin seulontaan. Ortostaattisessa kokeessa 30 sekunnin mittaus seisomaan nousun jälkeen oli luotettavampi kuin kolmen minuutin mittaus arvioitaessa iäkkäiden kaatumisriskiä.
Kaatumiset ja niistä aiheutuvat vammat ovat yleisiä iäkkäillä ja siksi kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden tunnistaminen on tärkeää. Tasapainohäiriöt ja ortostaattinen hypotonia ovat kaatumisten riskitekijöitä.
– Ortostaattinen hypotonia, eli verenpaineen lasku seisomaan noustessa, on yleinen ja usein alidiagnosoitu vaiva, koska se voi olla oireeton. Tästä syystä ortostaattisen kokeen tulisi rutiininomaisesti olla osa iäkkäiden hyvää tutkimusta ja hoitoa, sanoo Turun yliopistossa geriatrian alalta väittelevä TtM Ulla Hohtari-Kivimäki.
Hohtari-Kivimäki kertoo, että kotona asuvista iäkkäistä noin 30–40 prosenttia kaatuu vuosittain. Yleisin syy vammoihin 65-vuotiailla tai sitä vanhemmilla on kaatumisesta aiheutunut loukkaantuminen. Tasapainohäiriö on yksi kaatumisen riskitekijöistä.
– Hyväkuntoisille kotona asuville iäkkäille ei ole olemassa validoitua hyvää tasapainotestiä, vaikka maailmalla on käytössä yli 60 erilaista testiä. Yksi yleisimmin käytössä oleva tasapainotesti on Bergin tasapainotesti, joka tässä tutkimuksessa lyhennettiin ja validoitiin, Hohtari-Kivimäki sanoo.
Ortostaattinen hypotonia lisää hyväkuntoisten iäkkäiden kaatumisriskiä
Ortostaattinen hypotonia kaatumisten riskitekijänä on jäänyt aiemmilla pitkittäistutkimuksilla epäselväksi, lähinnä metodologisten puutteiden vuoksi. Ulla Hohtari-Kivimäen väitöstutkimus on pitkittäistutkimus ja se tehtiin standardoidusti.
– Ortostaattinen hypotonia osoittautui kaatumisten riskitekijäksi hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä tässä tutkimuksessamme. Ortostaattisessa kokeessa mittaukset tehdään yleensä yhden ja kolmen minuutin kohdalla seisomaan nousun jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytimme mittausajankohtia 30 sekuntia ja 3 minuuttia, Hohtari-Kivimäki kertoo.
Kaatumisvaarassa olevien tunnistaminen on tärkeää ja seulonnalla on mahdollista löytää riskikaatujat ja ehkäistä kaatumisia. WHO on arvioinut, että kaatumisesta aiheutuvien vammojen määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä ilman tehokkaita kaatumisten ehkäisytoimia.
– Kaatumisilla on suuri merkitys iäkkään hyvinvointiin. Pienet ruhjeet ja mustelmat, kaatumisen pelko, murtumat ja pahimmillaan kaatumisen aiheuttama kuolema ovat ehkäistävissä, kun kaatumisriskiä lisääviin tekijöihin puututaan seulonnalla ja tunnistamalla kaatumisvaarassa olevat iäkkäät, väittelijä sanoo.
BBS-9-tasapainotesti ei yksin riitä riskien seulontaan
Hohtari-Kivimäen väitöstutkimuksessa kehitettiin BBS-9 tasapainotesti ja selvitettiin ortostaattista hypotoniaa kaatumisten riskitekijöinä hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä.
Tutkimuksessa BBS-9-tasapainotesti yksinään ei osoittautunut riittäväksi seulontavälineeksi hyväkuntoisille kotona asuville iäkkäille.
– Jatkotutkimusta kaatumisvaaran arviointiin tarvitaan kehitettäessä laaja-alaisempaa testiä, jossa BBS-9 on yhdistetty muihin kaatumisvaaratekijöihin, Hohtari-Kivimäki päättää.
***
TtM Ulla Hohtari-Kivimäki (kuvassa vasemmalla) esitti geriatrian alana väitöskirjansa ”Balance disturbance and orthostatic hypotension as risk factors for falls among older adults” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.2.2022.
Vastaväittäjänä toimi dosentti Pirkko Jäntti (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori emerita Sirkka-Liisa Kivelä (Turun yliopisto). Väittelijä kuvassa vastaväittäjän ja kustoksen kanssa.
Väittelijän yhteystiedot: ulanho@utu.fi
Kooste: Katja Kosonen