Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n alue- ja kuntavaalitavoitteet 2025

Kunnat ja hyvinvointialueet yhteistyössä hyvinvointia ja terveyttä edistämässä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen työntekijöihin panostaminen on investointi tulevaisuuteen ja väestön hyvinvointiin, joka maksaa itsensä takaisin.

1. Hyvä ja vaikuttava hoitotyön johtaminen

Hoitotyön johtajat mahdollistavat hyvän hoitotyön. Huonosti tai vääränlaisella osaamisella johdettu hoitotyö tarkoittaa resurssien hukkaamista. Panostamalla hoitotyön johtamiseen tuetaan työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista, turvataan henkilökunnan osaamisen kehittäminen, varmistetaan, että resurssit hyödynnetään parhaalla tavalla ja kehitetään palveluita näyttöön perustuen vastaamaan väestön tarpeita.

Suomalaiset hoitotyön johtajat ovat ammattitaitoisia ja korkeasti koulutettuja. Eläköityvien johtajien määrä on kuitenkin kasvussa. Edellytykset hyvään ja vaikuttavaan hoitotyön johtamiseen on turvattava hyvinvointialueilla.

• Hoitotyön johtaminen huomioidaan kaikilla hallinnon tasoilla – Se on suurimman hyvinvointialueiden ammattiryhmän eli hoitotyöntekijöiden oikeus.
• Edistetään hoitotyön johtajien osaamisen kehittämistä opintoja tukemalla.
• Varmistetaan, että hoitotyön (lähi)johtajien työkuorma on kohtuullinen.

2. Vahva veto- ja pitovoima sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle

Pula sairaanhoitajista, hoitotyön johtajista ja muista hoitotyön ja sote-alan asiantuntijoista on todellinen riski hyvinvointialueilla. Eettinen stressi, epäoikeudenmukainen johtaminen sekä liian vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ajavat ammattilaisia pois alalta. On monia näyttöön perustuvia keinoja parantaa sairaanhoitajien ja muiden sote-asiantuntijoiden työn veto- ja pitovoimaa.

• Työn kuormittavuutta seurataan systemaattisesti.
• Tietojärjestelmillä tuetaan arjen työtä – ne eivät saa olla kuormitustekijä.
• Professiohtaminen huomioidaan kaikilla hallinnon aloilla ja oikeudenmukaiseen johtamiseen panostetaan.
• Sairaanhoitajien asiantuntemusta ja ymmärrystä alasta hyödynnetään kehittämis- ja tutkimustoimintaa suunniteltaessa.
• Organisaatioissa luodaan edellytykset sairaanhoitajien urapoluille.
• Osaamisen kehittyminen huomioidaan myös palkkauksessa.
• Kiinnitetään huomiota alan näkymättömiin hierarkioihin. Hoitotyö on tasa-arvoinen osa moniammatillista asiantuntijatyötä.
• Hoitotyön asiantuntijuus huomioidaan palvelujärjestelmässä: perusterveydenhuoltoa kehitetään kohti omatiimimallia.

3. Kestävää työperäistä maahanmuuttoa

Monikulttuurisuus on työyhteisön rikkaus. Sote-ala tarvitsee kestävien periaatteiden mukaan järjestettyä työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajan tukitoimet ovat monin paikoin pirstaloituneet kuntien, hyvinvointialueiden ja te-toimistojen välille.

Moni lähtömaassa korkeasti koulutettu sairaanhoitaja työskentelee avustavissa tehtävissä, koska hänen osaamistaan ei kyetä tunnustamaan Suomen palvelujärjestelmässä. Vastuu työssä tarvittavan suomen kielen opettamisesta kasautuu usein kollegoille. Kestävän työperäisen maahanmuuton eteen on tehtävä toimenpiteitä.

• Yhteistyörakenteet kuntien, työvoimatoimistojen ja hyvinvointialueiden välille tukemaan työperäistä maahanmuuttoa.
• Maahan muuttavien sote-ammattilaisten osaaminen tunnistetaan tehokkaasti, jotta he pääsevät nopeasti työskentelemään osaamistaan ja koulutustaan vastaavissa tehtävissä.
• Kielitaidon tukemine huomioidaan – kielen oppiminen ei voi jäädä toimintayksiköiden vastuulle.
• Kehittämistyötä ja resursseja työyksiköiden valmiuksien kehittämiseen ja maahanmuuttajien sopeutumisen turvaamiseksi.
• Työperäisen maahanmuuton järjestämisessä toteutetaan kestävän kansainvälisen rekrytoinnin periaatteita.

4. Tuki opiskelijoiden jaksamiseen ja työelämään kiinnittymiseen

Opiskelijat ovat tulevaisuuden kaivattuja ammattilaisia. Hoitoala erottuu monista muista korkeakouluopinnoista siinä, että opiskelijat edelleen suorittavat harjoittelunsa palkattomana. Tämä ei ole kestävä ratkaisu, mikäli alan opintoihin halutaan vetovoimaa.

Työyksiköiden mahdollisuudet ja resurssit opiskelijaohjaukseen ovat vähentyneet samalla kun oppilaitokset ovat pakon edessä vierittäneet vastuuta opiskelijan oppimisesta käytännön työelämään. Opiskelijoiden tukemiseen kohti ammattilaisuutta tulee panostaa.

• Kehitetään laajempia mahdollisuuksia harjoitteluiden suorittamiseen palkallisena, kuten työn opinnollistaminen.
• Työhön rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkka.
• Varmistetaan riittävä määrä harjoittelupaikkoja hyvinvointialueilla.
• Työpaikoille järjestetään koulutusta perehdyttämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen.